Yhdysvaltain presidentinvaalien sekava esivaalirumba pyörähtää pian käyntiin – vain yksi republikaani saattaa uhata Trumpia ehdokaskisassa

Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on aikaa hieman vajaat kymmenen kuukautta, mutta jo ensi maanantaina käynnistyy esivaaliprosessi, joka johtaa presidenttiehdokkaiden nimeämiseen ensi kesän puoluekokouksissa. Ihmeitä pitäisi tapahtua, jos vastakkain eivät lopulta olisi demokraattien Joe Biden ja republikaanien Donald Trump.

Ennen marraskuun ratkaisevaa loppuottelua päästään talven ja tulevan kevään aikana seuraamaan osavaltioittain eteneviä puolueiden sisäisiä ehdokasvalintoja. Tämä esivaalien ja vaalikokousten sekamelska voi olla jälleen kerran hämmentävää katsottavaa – eikä aivan kaikki ole kuten ennen.

Yhdysvaltain politiikasta kiinnostuneiden kannattanee kirjoittaa kalentereihinsa 23. tammikuuta kohdalle ”New Hampshire”.

Ensimmäisenä huomion keskipisteeksi nousee kuitenkin toinen pieni osavaltio, Iowa. Runsaan kolmen miljoonan asukkaan keskilännen osavaltio on saanut 1970-luvulta saakka kokoaan enemmän painoarvoa presidenttikisojen suunnannäyttäjänä, mutta tällä kertaa tämä pätee vain perinteisen vaalikokouksen järjestäviin republikaaneihin.

Kyselyiden perusteella Trump saa Iowasta enemmistön osavaltion 40 valitsijasta ensi kesän puoluekokoukseen.

Vaalikokous on itse asiassa ryväs piirikunnittain järjestettäviä lukuisia vaalikokouksia, jotka kaikki pidetään Iowassa arki-iltana keskellä kylmää talvea. Aiempina vuosina vaalikokouksiin onkin keskimäärin saapunut vain pieni osa osallistumiseen oikeutetuista.

Demokraattien osalta esivaaliprosessin alku on monimutkaisempi. Puolueen johto ja Biden päättivät jo viime keväänä, että esivaalien pitäisi alkaa demokraattien osalta vasta Etelä-Carolinasta 3. helmikuuta. Tämän vuoksi Iowan vaalikokous ei käsittele ehdokaskysymystä tänä vuonna ollenkaan, vaan asia ratkaistaan 12. tammikuuta alkavalla postiäänestyksellä.

Iowan demokraattien äänestyksen tulos julkistetaan vasta niin kutsuttuna supertiistaina 5. maaliskuuta, jolloin esivaalit järjestää myös toistakymmentä muuta osavaltiota – muun muassa suuret Kalifornia ja Texas.

Bidenin ja demokraattipuolueen suunnitelmat eivät kuitenkaan menneet aivan kuten oli tarkoitettu. Vielä Iowaakin pienempi New Hampshire nimittäin päätti pitää kynsin hampain kiinni asemastaan pelinavaajana ja järjestää esivaalit jo 23. tammikuuta, eli ennen Etelä-Carolinaa.

Tämän seurauksena demokraattien esivaalien äänestyslippuihin ei ole New Hampshiressa edes painettu pääehdokas Joe Bidenin nimeä, vaan häntä äänestävien täytyy kirjoittaa nimi lippuun käsin. Puoluejohdon tahdon uhmaamisen seurauksena voi olla lopulta se, että New Hampshiresta demokraattien puoluekokoukseen lähetettävien valitsijoiden määrää supistetaan.

Republikaanien osalta New Hampshire on kiinnostava sikäli, että Trumpin vahvin haastaja eli entinen YK-suurlähettiläs Nikki Haley on kasvattanut suosiotaan selvästi juuri tässä osavaltiossa. Eroa toki on vielä hieman yli 10 prosenttiyksikköä, mikä on kuitenkin vain kalpea aavistus verrattuna Trumpin etumatkaan haastajiinsa koko liittovaltion tasolla.

Trumpin vastustajat laittanevat toivonsa siihen, että Haleyn voitto – tai tarpeeksi niukka tappio – pikkuruisessa New Hampshiressa voisi antaa hänelle uutta vauhtia kevään myöhempiin esivaaleihin.

Esivaalien seuraamista mutkistaa se, että joissain osavaltioissa, kuten esimerkiksi New Hampshiressa, ehdokkaat saavat valitsijoita suhteessa saamaansa äänimäärään. Osassa taas eniten ääniä saanut saa tuekseen kaikki osavaltion valitsijat.

Lisää sekavuutta aiheuttaa se, että osassa osavaltioista demokraatit ja republikaanit eivät äänestä ehdokkaastaan samana päivänä. Esimerkiksi Idahossa republikaanien vaalikokous pidetään jo maaliskuussa, mutta demokraattien vasta toukokuussa.

Täysin uusi tekijä tämän vuoden esivaaleissa ovat Coloradon ja Mainen osavaltion päätökset, joiden mukaan Trump ei saisi osallistua esivaaleihin, koska perustuslain lisäys kieltää sen kapinaan osallistuneilta. Taustalla on Trumpin tukijoiden hyökkäys edellisten presidentinvaalien tulosta vahvistamassa olleeseen kongressiin loppiaisena 2021.

Trump on valittanut päätöksistä, ja ne saatetaan hyvinkin kumota.

Esivaaliprosessi huipentuu joka tapauksessa ehdokkaan valitseviin puoluekokouksiin, jonka republikaanit pitävät heinäkuussa Milwaukeessa ja demokraatit elokuussa Chicagossa.

Varsinainen presidentinvaali pidetään 5. marraskuuta, mutta pääehdokkaat ovat jo ehtineet aloittaa toistensa julkisen haukkumisen. Mielipidetiedustelujen mukaan Trumpin ja Bidenin kannatus on koko liittovaltion mittakaavassa osapuilleen tasoissa.