Vuokrataloja puretaan ja ravintola on lopettanut – OKL:n lakkauttaminen näkyy katukuvassa, mutta Savonlinnan keskustalaiset eivät ole luovuttaneet

Keskustan Savonlinnan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Metsälä ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Reima Härkönen tietävät, että ensi vuonna vaaliteltoilla keskustalaiset joutuvat yhä vastaamaan Opettajankoulutuslaitoksen (OKL) lakkauttamista koskeviin kysymyksiin.

– Asiaa harjoiteltiin viimeksi viime viikolla markkinoilla. Teltalle tulleiden ihmisten mielessä oli menetetty OKL, Metsälä kertoo.

Savonlinnan katukuvasta puuttuu nyt 850 opettajaksi opiskelevaa nuorta, sillä Itä-Suomen yliopisto päätti lakkauttaa kampuksen. Toiminnot siirtyivät tänä  syksynä Joensuuhun.

Kampuksen lakkauttamisen vaikutukset ovat näkyneet heti.

Vuokrataloyhtiöt purkavat tyhjilleen jääneitä kiinteistöjä. Jo nyt yksi ravintola on lopettanut.

Kaupunki odotti hallitukselta kompensaatiotoimena 220 uutta ammattikorkeakoulun aloituspaikkaa. Pettymys kohdistui pääministeriin ja oli melkoinen, kun  uudet opiskelupaikat supistuivat kolmeenkymmeneen mekaanisen puurakentamisen insinööriopintojen aloituspaikkaan.

Savonlinnassa keskustavetoisen hallituksen toivottiin toteuttavan aluepolitiikkaa, mutta toisin kävi.

Yliopistoilla on autonominen päätöksentekovalta, eikä niitä velvoiteta huomioimaan päätöstensä alueellisia vaikutuksia.

– Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) olisi voinut käyttää vipuvartta, mutta ei käyttänyt kuten aiemmin samassa tilanteessa opetusministerinä toiminut Jukka Gustafsson (sd.), Härkönen harmittelee.

Paikallispoliitikkojen työkaluina ovat olleet neuvottelut ja kirjelmöinnit.

Kompensaatiokeskusteluissa Savonlinnaan luvattiin rahaa luonnonvarakeskuksen  kehittämiseen, lentoliikenteen tukemiseen sekä oikeusavun etäyksikön sijoittamiseen Savonlinnaan.

Vastoinkäymiset eivät ole lannistuneet Savonlinnan keskustalaisia. Metsälä ja Härkönen kertovat valtuustoryhmän etsivän keinoja paikkakunnan  vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja uuden väen houkuttelemiseksi.

– Ja me ajamme alueellista tasa-arvoa kuten keskustan pitääkin.

Keskustan aloitteesta esimerkiksi rakennusjärjestyksen muutos astui äskettäin voimaann.

– Jos haluaa muuttaa loma-asunnon ja kakkosasunnun ykkösasunnoksi, se onnistuu nyt. Tämä oli myös myös vaaliteemamme viime kuntavaaleissa, Härkönen valaisee.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa Savonlinnasta vahvan opetus- ja sivistyskaupungin.

Puolueen aloitteesta kaupungissa etenee koulu- ja varhaiskasvatusverkkosuunnitelma, jolla turvataan nykyisten kylä- ja  kaupunginosakoulujen säilyminen  ottamalla esikoululaiset mukaan oppilasvahvuuteen.

Viranhaltija olisi halukas lakkauttamaan pieniä kouluja, mutta keskustan esitys sai syyskuun alussa tukea muilta porvariryhmiltä.

– Koulujen lakkauttamisbuumissa uimme vastavirtaan. Jatkossa kunnat arvotetaan sen mukaan, millaiset sivistyspalvelut niissä on, siksi kouluihin on satsattava juuri nyt, Härkönen ja Metsälä toteavat.

Kun keskustan Savonlinnan paikallisyhdistys perustettiin, Savonlinnassa oli 13 500  asukasta ja kaupunki oli vasemmistovetoinen teollisuuskaupunki. 

Maalaiskuntamainen Sääminki liitettiin Savonlinnaan vuonna 1973 ja samalla keskustan Savonlinnan paikallisyhdistykseen liitettiin Säämingin 12  paikallisyhdistystä. Toiminta jatkui sen jälkeen aivan uudella draivilla.

Viime kuntavaaleissa keskusta sai kaksi lisäpaikkaa ollen Savonlinnan kaupungin valtuuston suurin ryhmä 17 valtuutetullaan.

Keskustan Savonlinnan paikallisyhdistys viettää 60-vuotisjuhliaan 20. syyskuuta 2018 musiikkopiston Melartin -salissa.

Korjaus 19.9. klo 9.29: Sanni Grahn-Laasonen olisi voinut käyttää vipuvartta, mutta ei käyttänyt kuten aiemmin samassa tilanteessa opetusministerinä toiminut Jukka Gustafsson. Lauseen alkuperäisestä muotoilusta sai virheellisen käsityksen, että Gustafsson ei olisi opetusministerinä käyttänyt vipuvartta.