VM:n kansliapäällikkö STT:lle: Tuloverojen kevennys perusteltua, jos talous näyttää kääntyvän taantumaan ja syntyy maltillinen palkkaratkaisu
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen pitää tuloverojen kevennystä perusteltuna tietyin ehdoin. Hän sanoo STT:lle, että ensinnäkin pitäisi olla vahva arvio siitä, että Suomen talous olisi ensi vuonna kääntymässä taantumaan.
Toisena ehtona verojen kevennykselle Majanen pitää sitä, että työmarkkinapöydissä syntyisi hyvin maltillinen palkkaratkaisu. Sillä hän tarkoittaa palkankorotuksia, jotka eivät ylittäisi ensi vuodelle arvioitua inflaatiota. Tällä hetkellä arvio inflaatiosta liikkuu kolmessa prosentissa. Hänen mukaansa tätä suuremmat palkankorotukset laukaisisivat vaikean ja pitkäaikaisen inflaatiokierteen.
Tähän saakka ennusteet ovat lähteneet siitä, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna hitaasti, reilun yhden prosentin verran, mutta viime aikoina on saatu viitteitä taantumariskistä, Majanen sanoo.
– Jos ihmisten ostovoima heikkenee inflaation vuoksi ja jos on tarve elvyttää, ymmärrän hyvin, että tällainen kalliskin toimi voi olla paikallaan.
Nyt on kuitenkin hänestä vielä liian aikaista luvata mitään veronkevennyksiä.
– Suhdannetilanne ja sitä kautta ajoitus ovat tässä hyvin olennaisia. Jos talous edelleen kasvaa ensi vuonna ja tehdään veronkevennykset, sehän taas vauhdittaa taloutta, lisää kysyntää ja siten aiheuttaa lisää inflaatiota, Majanen sanoo.
Ensin koronapandemia ja sittemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet kuluttajahintoja hyvin nopeasti.
Tilastokeskuksen mukaan yleinen inflaatio eli kaikkien kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa 7,8 prosenttia.
Puolueet ovat nostaneet kilvan esiin erilaisia keinoja, joilla voitaisiin reagoida kiihtyvään inflaatioon valtiovallan ratkaisuin. Ansiotuloverotuksen kevennyksen lisäksi on esitetty muun muassa ruuan arvonlisäveron kevennystä, polttoaineveron alennusta ja varhaiskasvatusmaksujen alentamista.
Poliittiset pikaratkaisut yleensä kuitenkin vain pahentavat inflaatiota, koska ne lisäävät kysyntää ja nostavat hintoja. Lisäksi ne heikentävät valtiontaloutta.
Se, korvataanko ihmisille inflaatiosta aiheutuneita lisämenoja, noussee kärkiteemaksi, kun hallitus kuun vaihteessa arvioi ensi vuoden menoja ja tuloja niin kutsutussa budjettiriihessään.
Huomenna käynnistyy valtiovarainministeriön oman budjettivalmistelun loppusuora. Tilanne ei Majasen mukaan näytä helpolta. Kaikki keinot lievittää inflaation vaikutuksia maksavat, ja julkinen talous on jo valmiiksi hyvin velkaantunut.
Ekonomisteilla tuntuu olevan vahva näkemys, että jos joitain tukitoimia tehdään, niiden tulisi osua niihin, jotka hintojen noususta kärsivät eniten.
Kansliapäällikkö ei alentaisi ruoan eikä polttoaineen verotusta
Majanen ei lämpene ajatukselle, että ideoitaisiin ihan uusi etuus. Jos vielä tarvitaan inflaation vuoksi heikommassa asemassa oleville jokin täsmätoimi, voitaisiin pohtia, voisiko jotain olemassa olevaa etuutta tarkistaa eli vaikka tehdä indeksitarkistus vähän normaalia isompana.
Hän suhtautuu kriittisesti myös esimerkiksi ruoan arvonlisäveron laskemiseen. Hän ei myöskään tekisi polttoaineiden veronkevennystä, vaikka osa Euroopan maista on näin tehnyt.
– Se on suhteellisen kallis toimi ja toimii oikeastaan siirtona sinne öljyntuottajille. Lisäksi se toimii hyvin kunnianhimoisia vihreän siirtymän tavoitteita vastaan.
Suomessa hallitus on tehnyt jo aiemmin tänä vuonna päätöksiä, joilla pyritään kompensoimaan kansalaisille hintojen noususta aiheutunutta lisälaskua. Esimerkiksi eläkeläisten ja muiden tulonsiirtoja saavien tilannetta on helpotettu niin, että kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehtiin elokuun alusta ylimääräinen indeksikorotus. Ensi vuoden alussa tehdään normaaliin tapaan uusi indeksitarkistus.
Lisäksi asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää on jo korotettu määräaikaisesti tämän vuoden verotuksessa. Majasen mukaan enimmäismäärän korottaminen myös ensi vuodelle voisi olla harkitsemisen arvoinen toimi.
Inflaatio eli tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu johtuu monesta eri tekijästä. Valtiovarainministeriö on kansliapäällikön mukaan arvioinut, että tällä hetkellä juurisyy kuluttajahintojen nousulle laajemmin on yhä energian hinnannousu, mikä taas johtuu energian saatavuuden heikkenemisestä.
Hinnannousun odotetaan loppuvan, kun energian saatavuus paranee. Tämän on Majasen mukaan arvioitu tapahtuvan ensi vuoden aikana.
Suomen kannalta nousee Majasen mukaan tärkeään rooliin Suomen ja Viron yhteinen hanke kelluvan kaasuterminaalin käyttöönotosta ja Olkiluoto 3:n säännöllisen sähköntuotannon käynnistyminen.
– Ellei hinnannousu sitten ole ehtinyt leviämään joka paikkaan ja palkkoihin. Sen jälkeen sen pysäyttäminen on todella vaikeaa.
Kun hallitus keväällä teki julkisen talouden suunnitelmansa lähivuosille, valtion budjettitalouden arvioitiin olevan noin seitsemän miljardia euroa alijäämäinen ensi vuonna ja pysyvän selvästi alijäämäisenä myös seuraavina vuosina. Ensi vuoden osalta arvio alijäämästä ei Majasen mukaan ole juurikaan muuttunut.
– On kahden suuntaista kehitystä. Toisaalta alkuvuoden talouskehitys on osoittautunut paremmaksi kuin mitä keväällä arvioitiin, mutta toisaalta ensi vuotta koskien taas on tullut lisää riskejä huonommasta kehityksestä.
Koko julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Yhteensä valtiolla on velkaa jo noin 130 miljardia euroa. Nyt tilannetta vielä pahentaa se, että korot ovat lähteneet nousuun, mikä vaikuttaa myös valtion velkojen maksamiseen.
– Arvio meidän velanhoitomenoista ensi vuodelle on alkuvuoden aikana noussut jo puolella miljardilla eurolla. Nyt tässä ensi vuoden budjetissa korkomenoihin tarvittavaa määrärahaa joudutaan nostamaan viime kevääseen verrattuna noin 300 miljoonalla eurolla, Majanen sanoo.
Majasen mukaan velan vähentäminen jää seuraaville vaalikausille eikä luvassa ole ensi vuodelle uusia säästökohteita.