VM kohensi ennustettaan: Talous tippuisi tänä vuonna 4,5 prosenttia
Valtiovarainministeriö on loiventanut arviotaan Suomen talouden supistumisesta tänä vuonna. Arvion mukaan talous heikentyisi tänä vuonna 4,5 prosenttia kesällä ennakoidun 6 prosentin sijaan.
Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina suhdanne-ennusteensa, joka perustuu siihen, ettei koronaepidemia ryöpsähdä uudelleen Suomessa tai maailmalla.
Kesän parantunut tautitilanne piristi kuluttajia ja taloutta, mutta vakaampi talouden elpyminen vaatisi tuotannon ja investointien elpymistä. Taloutta vahvistaa tänä vuonna ennen kaikkea hallituksen päätös lisätä julkisia menoja.
– Teollisuuden tilauskanta on pienentynyt huolestuttavasti, ja jos uusia tilauksia ei saada, takapotku talouteen voi olla iso, suhdanne-ennusteessa varoitetaan.
Talouden ennakoidaan palaavan ensi vuonna kasvu-uralle. Ensi vuonna kasvua kertyisi ennusteen mukaan 2,6 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 1,7 prosenttia.
Työttömyysasteen odotetaan nousevan korkeimmillaan 8,2 prosenttiin ensi vuonna.
Julkinen talous velkaantuu nopeasti tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä syvenee 18 miljardiin euroon talouden taantuman ja hallituksen päättämien koronatukitoimien takia.
Suomen julkinen velka kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna noin 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Esimerkiksi pitkään huolta aiheuttaneen Italian velkasuhde on nousemassa tänä vuonna komission mukaan lähes 160 prosenttiin ja Ruotsin vain noin 43 prosenttiin.
Suomen velkasuhde jatkaa kasvamistaan senkin jälkeen kun epidemia on laantunut.
– Tämä johtuu siitä, että julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen, selvitti valtiovarainministeriön finanssineuvos Marja Paavonen tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Pitkälti väestön ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje on suuruudeltaan 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin 10 miljardia euroa laskennassa käytettynä vuotena 2024.
Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden vahvistaminen 5 miljardilla eurolla vuoteen 2026 mennessä vakauttaisi velkasuhteen 70−75 prosenttiin 2020-luvun aikana.
Sen sijaan jos velkasuhde halutaan palauttaa viime vuoden tasolle eli 60 prosentin tuntumaan, se vaatisi tällä vuosikymmenellä julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla eurolla.
Julkisen talouden tämän hetken merkittävimmät riskit liittyvät katsauksen mukaan yleiseen talouskehitykseen. Talous näyttää toipuvan vuoden loppupuolelta alkaen, mutta toisinkin voi käydä.
– Mahdollinen epidemian uusi aalto, yleisen epävarmuuden kasvu sekä mahdollisesti jälleen kiristettävät sulkutoimet voisivat kuitenkin hidastaa talouden toipumista ja heikentää julkista taloutta, ennusteessa sanotaan.
Riskin julkiselle taloudelle aiheuttaa ministeriön mukaan myös takausten huomattava kasvu. Riskejä lisää se, että vastuut ovat kasautuneet tietyille toimialoille ja yrityksille.
Juttua päivitetty kauttaaltaan 5.10. klo 12:48.