Virolaisyritykset ostavat yhä enemmän suomalaisyrityksiä ja niiden brändejä – tytäryhtiöiden perustamisia silti enemmän

Talous

Kasvava trendi virolaisten yritysten saapumisessa Suomen markkinoille on, että virolaiset yritykset ostavat suomalaisen yrityksen ja sen brändin, kertoo Viron vienninedistämisorganisaation Enterprise Estonian vientineuvoja Irene Surva-Lehtonen.

Tytäryhtiöiden perustamisia on kuitenkin edelleen enemmän kun yritysostoja. Tarkkoja lukuja yritysostojen ja tytäryhtiöiden perustamisien välisestä suhteesta Surva-Lehtosella ei kuitenkaan ole antaa.

Hänen mukaansa Suomessa toimii noin 1  500 virolaista yritystä. Suomalaisyrityksiä on Virossa noin 6  000.

Surva-Lehtonen kertoo, että virolaisyritysten mielenkiinto Suomea kohtaan on ollut aina suurta.

Suomi on hänen mukaansa ensimmäinen vientimarkkina virolaisille muun muassa kielen ja kulttuurin läheisyyden ansiosta.

Suomesta haetaan lisää asiakkaita ja kumppaneita, kun virolaisyritykset ovat kasvaneet tarpeeksi kotimarkkinoilla.

Myös Suomalais-virolaisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Mika Sucksdorff arvioi, että kun virolaisyritykset vaurastuvat, niille syntyy mahdollisuuksia laajentumiseen ulkomaille yritysostojen tai muun oman toiminnan kautta.

Sucksdorff muistuttaa, että Suomi on virolaisyrityksille läheisin ulkomarkkina, ja Suomen markkinoille lähtöä auttaa se, että suomen kielen taitoa on edelleen tallella.

–  Suomi lähimarkkinana, ja suurempana markkinana kuin Viro, houkuttelee totta kai virolaisyrityksiä. Virolaisyritykset katsovat Suomeen kasvavissa määrin ja etsivät uusia mahdollisuuksia, Sucksdorff sanoo.

Hän kertoo, että taustalla on myös suomalaisyritysten teettämä alihankinta Virossa. Sitä kautta virolaisyritykset ovat saaneet osaamista ja kontakteja, joita käytetään nyt hyväksi, kun lähdetään itse laajentumaan.

–  Se on mielestäni järkevää ja normaalia toimintaa.

Suomessa toimivat virolaisyritykset edustavat lukuisia toimialoja.

Virolaisia rakennusyrityksiä toimii hyvinkin paljon etenkin pääkaupunkiseudulla.

Muita toimialoja ovat muun muassa metalli- ja koneteollisuus, elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuus, puutuoteteollisuus ja elintarviketeollisuus.

–  Myös palvelujen puoli on lisääntynyt vuosien varrella, Surva-Lehtonen sanoo.

Sucksdorffin mukaan Suomen markkinoille ponnistavat virolaisyritykset ovat kooltaan laidasta laitaan. Suurimmat yritykset saavat eniten huomiota, mutta katveessa on runsaasti pienempiä yrityksiä.

–  On erittäin paljon esimerkiksi virolaisia ict-yrityksiä, jotka ovat laajentaneet Suomeen, Sucksdorff kertoo.

Valtaosa Suomessa toimivista virolaisyrityksistä on Enterprise Estonian Surva-Lehtosen mukaan sijoittunut kolmion Uusimaa–Pirkanmaa–Varsinais-Suomi alueelle.

Monet yritykset toimivat kuitenkin myös muualla Suomessa.

Yritysostoin on edennyt muun muassa pörssinoteerattu elektroniikkayhtiö Harju Elekter, joka on hankkinut Ulvilassa ja Keravalla toimivan Satmaticin, Kurikassa toimivan Finnkumun ja Uudessakaupungissa toimivan Telesillan.

–  Harju Elekter AS Group on kansanvälinen toimija, ja Suomi on yksi tärkeimmistä kohdemaista konsernille, kertoo Satmaticin toimitusjohtaja Jan Osa.

Hänen mukaansa konserni toimii pääsääntöisesti niissä maissa, joiden kulttuureja ymmärretään. Suomen ja Viron kulttuurit ovat läheisiä.

–  Tärkeimmissä kohdemaissa olemme aina paikan päällä, ja osittain myös paikallisella tuotannolla. Suomeen ja Suomen kautta käy yli puolet konsernin liikevaihdosta, Osa sanoo.

Konserni on yhdistämässä suomalaiset tytäryhtiöt Harju Elekter Oy:ksi. Osan mukaan yhtiö tutkii mahdollisuuksia säilyttää paikallisia yritysnimiä tuotteissaan.

Yritysostoista suurin ja tunnetuin on kuitenkin jo vuodelta 2006, jolloin Tallink-varustamo hankki Silja Linen.

Lähes miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä Tallink on noteerattu sekä Tallinnan että Helsingin pörsseissä.

Tytäryhtiöiden kautta Suomeen ovat rantautuneet muun muassa maakaasua Suomen putkiverkostossa myyvä Elenger ja rahtitavarakuljetuksia Suomen rautateillä aloitteleva Operail.

Viron valtion omistaman Operail-konsernin johtoryhmän jäsen Paul Lukka kertoo, että kansainvälistyminen ja kasvu ovat osa Operailin strategiaa.

Virossa kasvumahdollisuudet ovat rajalliset, ja siksi yhtiö on suunnannut katseen ulkomaille.

–  Lähimarkkinat ovat yleensä laajentuessa ensimmäisenä tarkastelun alla. Näin meidänkin tapauksessa. Suomen puolesta puhui kilpailuasetelma rautatiesektorilla, markkinan koko, yrityskulttuuri, markkinoiden läpinäkyvyys ja läheisyys Suomeen, Lukka luettelee.

Yhtiö arvioi myös, että Suomen rautatiemarkkinat tulevat kasvamaan lähivuosien aikana teollisuusinvestointien ja kauttakulkuliikenteen kasvun tukemina.

Operailin mielestä Suomen rautatiemarkkinoilla ei ole tarpeeksi kilpailua.

Paul Lukan mukaan yhden operaattorin dominoidessa markkinoilla syntyy usein tilanteita, missä muut operaattorit voivat tarjota palveluja, joilla pystytään tehostamaan logistista ketjua.

Lukka kertoo, että keskusteluissa mahdollisten asiakkaiden kanssa on ilmennyt, että Suomessa on tilaa Operailin kaltaiselle toimijalle.

Yhtiön on määrä aloittaa syksyllä tavarajunakuljetukset Suomessa yhdeksällä omalla veturilla.

Tavarakuljetusten lisäksi Operail toimii rautatiekaluston vuokrauksessa. Ensimmäiset askeleet Suomen markkinoilla Operail on jo ottanut vuokraamalla 195 rautatievaunua kahdelle suomalaiselle metsäteollisuusyhtiölle.