Vientivetoinen palkkamalli tuo syysmyräkän eduskuntaan

Työmarkkinat

Jälleen yksi kiistelty työmarkkinauudistus eteni eduskuntaan, kun valtioneuvosto hyväksyi torstaina lakiesityksen niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista.

Lakiesityksellä halutaan työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan vahvistaa valtakunnansovittelijan roolia työriitatilanteissa.

– Ajatus on, että valtakunnansovittelijalle annetaan vahvempi selkänoja puolustaa työmarkkinoita turvaavia käytänteitä, kuten yleistä linjaa ja viennin päänavausta, Satonen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tavoitteena on, että laki tulee voimaan jo joulukuun alussa.

Käytännössä lakiesityksellä on pyritty välttämään jatkossa sellaiset tilanteet kuin toissa vuonna, jolloin sovittelulautakunta antoi poikkeuksellisesti kunta-alan työntekijöille vientialojen palkkaratkaisua paremman sovitteluratkaisun. Suomessa vientialat ovat perinteisesti määritelleet palkankorotusten niin kutsutun yleisen linjan, jota muut alat noudattavat.

Hallitusohjelman alkuperäisen kirjauksen mukaan hallitus kaavaili säätävänsä lailla, että palkankorotusten yleistä linjaa ei voisi ylittää sovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella.

Suunnitelmat ovat kuitenkin lieventyneet matkan varrella. Nykyinen muotoilu esityksessä on, että ”valtakunnansovittelijan olisi kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta”.

Etenkin hoitajaliitto Tehy ja opettajia edustava OAJ ovat ennakoineet lain tuomitsevan naisvaltaiset julkisen sektorin alat ikuiseen palkkakuoppaan.

Sovittelulautakunnan puheenjohtajana toimisi jatkossa valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä sovittelija.

Oppositiossa SDP on jo ilmoittanut tekevänsä välikysymyksen aiheesta, ja vasemmistoliitto on kertonut lähtevänsä siihen mukaan. Vihreät keskustelee asiasta torstaina, mutta ei vielä päätä, lähteekö mukaan.

Myös keskusta harkitsee osallistumista. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on vedonnut, että hallitus vetäisi lakiesityksen pois.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on viime aikoina toistuvasti sanonut, että hallituksen tavoitteena ei ole lailla rajoittaa julkisten alojen palkankorotuksia.

– Emme me halua hillitä hoitajien ja opettajien palkankorotuksia, Orpo sanoi Ylellä pääministerin haastattelutunnilla 15. syyskuuta.

Hänen mukaansa mallissa on joustoa, jotta yksittäisten alojen ja esimerkiksi työvoimapulasta kärsivien alojen tarpeet voidaan ottaa huomioon.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) mielestä lakiesitys jättää epäselväksi, onko poikkeaminen yleisestä linjasta enää jatkossa mahdollista.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä lausunnoilla käyneessä lakiluonnoksessa ei riittävän vakuuttavasti perusteltu syitä sille, että lainsäädännöllä puututtaisiin työmarkkinoiden vapauteen ohjaamalla sovittelua. Hänen mukaansa lakiehdotus on jännitteisessä suhteessa perustuslaissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntelyn, EU:n perusoikeuskirjan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.

Tasa-arvovaltuutettu moitti, että lakiesityksen sukupuolivaikutuksia koskeva osio oli lausunnoilla olleessa esityksessä valitettavan suppea. Valtuutettu ennakoi, että esitys kasvattaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Lainsäädännön arviointineuvosto puolestaan kommentoi syyskuussa, että tarve lainmuutokselle jää osin epäselväksi, kun sovittelijan rooli ja liikkumavara vastaisivat pitkälti nykytilaa.

SDP:n kansanedustaja, entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on luonnehtinut lakia turhaksi, sillä hänen mukaansa vain kaksi kertaa 2000-luvulla yleinen linja ei ole ohjannut sopimustasoa. Ensimmäinen kerta oli vuosien 2007–2008 kierros, jolloin kokoomus ”Sari sairaanhoitaja” -esityksellään avasi palkkahanat ja toinen oli vuoden 2022 kierros kunta-alan ratkaisuineen.