Vesa Vihriälä ei näe enää tietä kehyksissä pysymiseen tällä hallituskaudella – vahvistaisi talouden ja yhteiskunnan iskunkestävyyttä
Ekonomisti, työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta on puhunut menokehyksissä pysymisen puolesta valtiontaloudessa. Ukrainan sota on kuitenkin muuttanut tilanteen.
– Menopaineet ovat sellaista suuruusluokkaa, vähintään satoja miljoonia ellei yli miljardin vuodessa, ettei niitä ole järkevästi mahdollista kompensoida tänä ja ensi vuonna tehtävillä leikkauksilla muihin menoihin.
– Tämän vuoksi on epärealistista yrittää pitäytyä jo kertaalleen laajennetussakaan menokehyksessä vuosien 2022 ja 2023 osalta eli tämän hallituskauden aikana, Vihriälä toteaa Suomenmaalle.
Oppositiosta on kuulunut entistä kovempia ääniä kehyksissä pysymisen puolesta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati viime viikolla kovia sopeutustoimia ja syytti hallitusta Suomen jättämisestä ”aivan kammottavaan” jamaan menokehysten ylityksellä.
Sota, sen taustalla oleva Venäjän aiempaakin aggressiivisemmaksi osoittautunut politiikka, ja näihin liittyvät lännen välttämättömät reaktiot heikentävät Suomen talouden näkymiä sekä lyhyellä että hieman pidemmällä aikajänteellä, Vihriälä korostaa.
Välittömästi ja kuluvan vuoden aikana talouskehitystä heikentävät työelämäprofessorin mukaan ennen kaikkea ostovoimaa syövät energian, monien raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hintojen nousu sekä Venäjän markkinoiden sulkeutuminen. Myös Finnairin Aasian liikenteen tyrehtyminen tuntuu esimerkiksi matkailualalla.
– Tilanteen muutos pakottaa myös useisiin toimiin, jotka lisäävät julkisia menoja. Pakolaisten vastaanotto aiheuttaa kuluja. Puolustusta, kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta täytyy vahvistaa. Vihreää siirtymää pois fossiilisista energialähteistä täytyy nopeuttaa. Tämä vaatii myös julkista rahoitusta, vaikka pääosa investoinneista onkin yksityisiä.
Merkittävä osa lisämenojen tarpeista ei rajoitu vain kuluvaan ja ensi vuoteen, vaan merkitsee asianomaisten menojen tason pitkäaikaista kasvua, Vihriälä toteaa.
– Menot eivät lisäksi ole sen laatuisia, että niiden voisi toivoa maksavan itsensä takaisin suurempina verotuloina tai muiden menojen vähennyksinä. Ne rasittavat julkista taloutta, joka jo alun perin on selvästi alijäämäinen.
– Tästä syystä pysyväksi arvioitu osuus lisämenoista olisi pyrittävä rahoittamaan muista menoista tinkimällä tai verotusta kiristämällä. Veronkiristykset eivät ole kovin houkutteleva ajatus, koska lähtötaso on jo korkea ja kilpailua ulkomaisista osaajista ja sijoituksista ei helpoteta veronkorotuksilla, Vihriälä arvioi.
Niitäkään voidaan tuskin kokonaan välttää, vaikka pääpainon tulisikin olla menojen priorisoinnissa, hän katsoo.
Geopoliittisesti on käsillä esteiden aika, ja tämä heikentää myös pidemmän aikavälin kasvua. Enemmän voimavaroja menee ei-tuottaviin kohteisiin, kuten varustautumiseen. Venäjän läheisyyskin saa sijoittajat välttämään Suomea.
– Suomen maariski todennäköisesti jää pidemmäksi aikaa aikaisempaa korkeammaksi, mikä heikentää Suomen kilpailukykyä, Vihriälä lisää.
– Talouspolitiikassa olisi tästä syystä pantava lisää painoa kasvukyvyn vahvistamiseen ja talouden ja yhteiskunnan kriisikestävyyden, resilienssin vahvistamiseen. Tämä lisää entisestään tarvetta priorisoida julkisia menoja.