Venäläispoliitikon Krim-tulkinta tuohduttaa Euroopan neuvostossa – Suomen valtuuskunnan johtaja pitää lausuntoa "kivien heittämisenä ikkunaan"

Venäläispoliitikon kommentit Euroopan neuvoston aiempaa myönteisemmästä asenteesta Krimin kuulumisesta Venäjään herättivät porua neuvoston yleiskokouksessa torstaina.

Venäjän parlamentin alahuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski totesi keskiviikkona, että Venäjän paluu Euroopan neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi on merkittävä askel kohti Krimin tunnustamista osaksi Venäjää. Asiasta uutisoi Venäjän valtio-omisteinen uutistoimisto Tass.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) pitää lausuntoa erittäin vahingollisena, sillä se siirtää keskustelun voimapolitiikkaan, mikä ei kuulu Euroopan neuvostolle. Kiljusen mukaan Slutskin lausunto ei vastaa kokouksen henkeä eikä luonnetta.

– Täältä tulee todennäköisesti useita tuomitsevia lausuntoja, Kiljunen sanoo STT:lle puhelimitse kokouspaikalta Ranskan Strasbourgista.

– Slutskin lausunto oli luonteeltaan kivien heittämistä ikkunaan.

Kiljusen mukaan lausunto saattaa juontua siitä, että Slutski hävisi vaalin neuvoston varapuheenjohtajuudesta, ja Venäjä joutui vaihtamaan ehdokasta. Vaikka kommentti herätti närkästystä neuvostossa, se saatetaan jatkossa kuitenkin katsoa vain yksittäisen edustajan mielipiteeksi.

– Joidenkin venäläisten kanssa olen puhunut, ja he eivät virallisesti kannata Slutskin lausuntoa.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi Venäjän valtuuskunnan asiakirjat ja siten äänivallan yleiskokouksessa keskiviikkona äänin 116–62. Tehty päätös merkitsee viisi vuotta kestäneen välirikon katkeamista.

Venäjä uhkasi jättää neuvoston kokonaan, jos se ei voi osallistua äänestykseen uudesta pääsihteeristä. Venäjän äänioikeus yleiskokouksessa peruttiin vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen. Venäjä ei myöhemminkään lähettänyt edustajiaan yleiskokoukseen ja keskeytti myös jäsenmaksujensa maksamisen.

Kokoukseen osallistuneet suomalaiset kansanedustajat kannattivat Venäjän jäsenoikeuksien palauttamista. Kiljunen pitää päätöstä edelleen oikeana. Venäjä saatiin takaisin sellaisen järjestelmän piiriin, joka seuraa ihmisoikeuksien toteutumista.

– Kannattaa muistaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa 22 prosenttia kaikista valituksista tulee Venäjältä, tällä hetkellä yli 13 000 valitusta, Kiljunen sanoo.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on järjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä. Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni sekoitetaan joskus toisiinsa. Suomi liittyi neuvoston jäseneksi 1989.