Venäjän varjo pimentää Harkovaa – sähkökatkojen kaupungissa käyvät kaupaksi generaattorit ja varavirtalähteet
Juna-asemalle saapuessa Harkova näyttää hetken siltä tavalliselta kaupungilta, joka se vielä reilut kaksi vuotta sitten oli. Ihmiset kävelevät vilkkaasti asioillaan, kauppiaat ovat kojuissaan ja kevätaurinko paistaa taivaalta STT:n saapuessa vierailulle huhtikuun alussa.
Ukrainan toiseksi suurin kaupunki sijaitsee maan koillisosassa kaksikielisellä alueella, jossa ukrainalainen ja venäläinen kulttuuri ovat eläneet rinta rinnan vuosisatojen ajan.
Harkovan lähihistoria näkyy juna-aseman viereisessä rakennuksessa: sen katolla seisoo suurin kyrillisin kirjaimin Neuvostoliiton aikaisen eteläisen rautatiehallinnon nimi.
Etelässähän Harkova sijaitsee, jos Moskovasta katsotaan. Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin yli kaksi vuotta sitten käynnisti laajan hyökkäyssotansa Ukrainaan, hän käytti verukkeena muun muassa Ukrainan venäjänkielisen väestön suojelemista.
Se on kalskahtanut erityisen kyyniseltä valheelta monen harkovalaisen korvaan, sillä tämä monen venäjänkielisen kotikaupunki on ollut jatkuvien iskujen kohteena laajan hyökkäyksen ensi hetkistä alkaen.
Illuusio normaalista arjesta särkyy viimeistään silloin, kun kännykkään lähetetään Ukrainan viranomaisten alueellinen varoitus ilmahälytyksestä. Hälytyssireenit soivat Harkovassa päivät pääksytysten ja yöt läpeensä.
Harkovan alueen energiaverkko on Venäjän iskujen raunioittama, ja kaupunki kärsii jatkuvista sähkökatkoista. Muun muassa STT:n majoituspaikassa sähkökatkot olivat vierailun aikana päivittäisiä ja kestivät useita tunteja.
– Sähkökatkoja on joka päivä. Nyt on viikon verran jo ollut jokapäiväisiä sähkökatkoja, ja kaksi päivää olin täysin ilman sähköä. Sen jälkeen he onnistuivat korjaamaan (sähköverkkoa) jonkin verran, kiitän siitä sähkömiehiä, jotka ovat todella ahkeria. Lämmitystä meillä ei enää ole, mutta lämmintä vettä on, emme me palele, kertoi STT:lle harkovalainen Natalija, 56.
STT keskusteli Natalijan kanssa metroaseman käytävillä ilmahälytyksen aikaan. Natalija on elänyt kaupungissa koko ikänsä ja on pysynyt Ukrainassa koko suursodan ajan. Harkovasta hän lähti tilapäisesti pois vain viedäkseen vanhempansa turvaan, mutta hän itse palasi kaupunkiin vaarasta huolimatta.
– Tämä on kotimme, enkä halua lähteä täältä minnekään.
Sähkökatkojen vuoksi Harkovassa kaupataan vilkkaasti generaattoreita, varavirtalähteitä, patterivalaisimia ja lukuisia muita tuotteita, jotka helpottavat arjen askareita kaupungissa, joka ei voi luottaa sähköverkkoonsa.
– Kaupaksi käy kaikki, joka voi toimia erillään yleisestä sähköverkosta. Ei ole puutetta tuotteista ainakaan vielä, ja hinnat ovat samat kuin viime vuonna. Kysyntä on jopa vähän laskenut, koska ihmiset ovat jo varastoineet kaikenlaisia laitteita, kertoi STT:lle kauppias Oleksi Gubtshenko, 50, jonka kaupan hyllyt notkuvat kookkaista generaattoreista.
Generaattorien lähtöhinnat ovat nyt parinsadan euron luokkaa, eli tavallisillakin kaupunkilaisilla on varaa edullisiin malleihin. Gubtshenkon mukaan sähkökatkoissa tarvittavien tuotteiden saatavuus on nyt paljon parempi kuin suursodan alussa.
Hän kertoo, että tuolloin hinnat olivat jopa kolminkertaiset nykyiseen verrattuna ja saatavuus oli erittäin heikkoa.