Venäjä aloitti rajun hyökkäyssodan tasan kaksi vuotta sitten – Ukrainalaissotilaiden ytimekäs kommentti sodan ensi tunteina jäi historiaan

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan päivälleen kaksi vuotta sitten. Aikaisin aamulla 24. helmikuuta ilmaiskujen räjähdykset vavisuttivat ukrainalaiskaupunkeja ja venäläinen maajoukko alkoi edetä pohjoisesta Valko-Venäjältä kohti pääkaupunkia Kiovaa.

Moskovassa presidentti Vladimir Putin oli ilmoittanut hetkeä aiemmin televisiopuheessaan määränneensä aloittamaan ”sotilaallisen erikoisoperaation” Ukrainassa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puolestaan katkaisi huhut paostaan julkaisemalla illalla videoviestin, jossa hän ja muu poliittinen johto olivat kadulla Kiovan keskustassa.

Sodan ensimmäisenä päivänä venäläisjoukot hyökkäsivät syvemmälle Ukrainan alueella myös idästä sekä etelästä miehitetyltä Krimin niemimaalta.

Lähellä Kiovaa pieni maahanlaskujoukko yritti ottaa haltuun Hostomelin (Antonovin) lentokentän, mutta venäläisjoukko torjuttiin, ja ilmassa jo olleet täydennysjoukkojen kuljetuskoneet joutuivat kääntymään muualle.

Laajamittaisen sodan ensimmäisen päivän tapahtumista jäi elämään myös pienellä Käärmesaarella Mustallamerellä olleiden ukrainalaissotilaiden reaktio, kun venäläinen sotalaiva kehotti heitä radioteitse laskemaan aseensa.

– Venäläinen sotalaiva: painu vittuun! kuului vastaus.

Suomessa presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden, jossa tuomittiin jyrkästi Venäjän toimet.

– Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät, Niinistö sanoi. 

Venäjän raju hyökkäyssota Ukrainaan käynnisti Suomessa prosessin puolustusliitto Natoon liittymiseksi.

Kaksi vuotta jatkuneessa sodassa on kuollut tai haavoittunut satojatuhansia sotilaita ja kymmeniätuhansia siviilejä. Kuolleiden joukossa on kolme vapaaehtoisena Ukrainan riveissä taistellutta suomalaista. Lisäksi miljoonat ukrainalaiset ovat pakolaisina ulkomailla tai kotimaassaan.

Useita kaupunkeja on tuhoutunut perusteellisesti, ja sota on myös aiheuttanut suuria ympäristövahinkoja, niistä merkittävimpänä Kahovkan padon räjäytys ja valtavan tekoaltaan tyhjentyminen kesällä 2023.

Kiovaan tähdänneet venäläisjoukot joutuivat vetäytymään takaisin pohjoiseen jo sodan ensimmäisen kuukauden jälkeen.

Seuraavana syksynä Ukrainan asevoimat onnistui valtamaan lyhyessä ajassa takaisin suuria alueita Harkovan suunnalla. Marraskuussa Venäjän joukot vetäytyivät myös Hersonista Dneprjoen toiselle puolelle.

Kesällä 2023 Ukrainan odotettu vastahyökkäys ei kuitenkaan tuottanut merkittävää tulosta, ja rintamalinjat ovat pysyneet pitkään lähes paikallaan.

Aivan sodan alkamisen kaksivuotispäivän alla tilanne alkoi näyttää Ukrainan kannalta huolestuttavalta, kun Venäjä onnistui valtaamaan muun muassa Avdijivkan kaupungin. Ukrainalaisten ammukset ovat vähissä ja tuen jatkuminen länsimaista, erityisesti Yhdysvalloista, on käynyt yhä epävarmemmaksi.

Toisaalta Ukraina on kyennyt iskemään yhä useammin miehitetylle Krimille ja myös upottamaan huomattavan osan Venäjän Mustanmeren laivaston aluksista.