Varhaiskasvatus kuumensi tunteita HS:n vaalitentissä  – "kokoomuksen puheisiin ei voi luottaa"

Maksuton varhaiskasvatus nousi isoksi teemaksi iltapäivällä alkaneessa Helsingin Sanomien vaalitentissä. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi, että entistä useamman lapsen pitää päästä varhaiskasvatuksen piiriin.

Orpo viittasi OECD:n tutkimukseen, jonka mukaan varhaiskasvatus on kaikkein tärkein koulutuksen muoto jatkon kannalta.

Hän sanoi, että kokoomus haluaa pitkällä aikavälillä mennä kohti maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta. Samalla hän kuitenkin valtionvarainministerinä muistutti tiukasta julkisen talouden tilasta.

– En voi antaa lupausta, että se (maksuton varhaiskasvatus) tulee huomenna tai seuraavalla vaalikaudella, hän sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi, että kokoomuksen puheisiin varhaiskasvatuksesta ei voi oikein luottaa. Hän muistutti, että hallitus on tehnyt poikkeuksellisen rajuja leikkauksia tällä hallituskaudella myös varhaiskasvatukseen. Hänen mukaansa myös Orpon puheet vaihtelevat tentistä toiseen.

– Vasemmiston mielestä subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi palauttaa, ryhmäkoot saada pienemmiksi ja maksuttomuutta pitäisi edistää pitkällä aikavälillä, Andersson linjasi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että jokaisen lapsen pitäisi päästä varhaiskasvatukseen, jossa voidaan ajoissa tunnistaa lasten ongelmat ja estää sitä kautta syrjäytymistä. Samoilla linjoilla oli myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö. Niinistön mukaan etenkin nuorten miesten syrjäytymisen estämisessä varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli.

Puheenjohtajilta kysyttiin tentissä kantaa myös subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta. Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah ja keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä olivat samoilla linjoilla siitä, että molempien vanhempien ollessa kotona 20 tuntia viikossa pitää riittää, jos perheellä ei ole sosiaalisia syitä lapsen kokoaikaiseen päivähoitoon.

– Miksi me veronmaksajina maksaisimme siitä, Essayah kysyi.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson huomautti, että ne perheet, jotka eniten tarvitsisivat täysipäiväistä päivähoitoa, eivät välttämättä osaa sitä hakea erikseen.

– On hyvä muistaa, millaisessa arjessa osa perheistä elää. Ne jotka varhaiskasvatusta tarvitsisivat eniten, eivät sitä välttämättä osaa hakea. Siksi se tarvitaan kaikille lapsille.

Andersson huomautti, että subjektiivisessa päivähoidossa on kyse lapsen oikeudesta osallistua varhaiskasvatukseen.

– Rajaus on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi työttömien lapsilla ei ole mahdollisuutta päivähoitoon.

Andersson lisäsi, että tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen pantu euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Niinistön mukaan subjektiivinen päivähoito auttaa erityisesti nuoria naisia, joita hänen mukaansa syrjitään työelämässä ja joiden on vaikeaa saada pysyvää työtä.

Orpolta kysyttiin, mikä kokoomuksen näkemys on siitä, että osa kunnista on päättänyt olla noudattamatta subjektiivisen päivähoidon rajausta. Orpo perusteli hallituksen päätöstä sillä, että mahdollisuudella rajata päivähoito-oikeutta haluttiin antaa vaikeassa tilanteessa oleville kunnille väline helpottaa talouttaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi varhaiskasvatuksen roolia sanomalla, että kyllä isät ja äidit osaavat kasvattaa lapsia.

Kunnilta lähtee sote-uudistuksen myötä pois iso osa niiden tehtävistä, mutta peruskoulu jää kuntien vastuulle. Etenkin isoimmissa kunnissa osa vanhemmista laittaa lapsensa mieluummin paremman alueen kouluun eli harrastaa niin sanottua koulushoppailua.

Tentissä kysyttiin, pitäisikö vanhempien voida vapaasti valita lapsensa peruskoulu.

Sipilä linjasi, että valinnanvapaus pitää ilman muuta olla erikoisluokissa eli esimerkiksi musiikkiluokissa tai kuvataidepainotteisissa luokissa.

– Pidetään lähikoulu kuitenkin ykkösvaihtoehtona. Siellä on eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat sekaisin. En lähtisi koulushoppailuun mukaan, Sipilä sanoi.

Orpo oli samoilla linjoilla Sipilän kanssa siitä, että pääratkaisu olisi lähikoulut, mutta myös koulujen erikoistuminen on hyväksi tulevaisuuden näkymille.

Kolmannen hallituspuolueen puheenjohtaja Soini katsoi asiaa eri näkökulmasta kuin hallitustoverit.

– Lapset lähikouluun. Olen käynyt peruskoulun Iivisniemessä ja lukion Iivisniemessä. Eikä tämän hullumpaa tullut, Soini linjasi.

Rinne kannatti koulujen erikoistumista, mutta oli huolissaan kehityksestä, jossa koetaan jonkin toisen peruskoulun olevan toista parempi.

– Meidän pitää kehittää peruskoulua niin, että laadukas koulutus on taattu ja että tällä (laadun) perusteella valintoja ei tule, Rinne sanoi.

Kristillisdemokraattien Essayah huomautti, että monissa kunnissa koulushoppailukysymys on puhtaasti akateeminen, sillä vaihtoehtoja saattaa olla vain yksi. Hän lisäsi, että myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella on elämää.