Valtonen: Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti
Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia tai alueellista koskemattomuutta, totesi ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) eduskunnan lähetekeskustelussa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Valtosen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on määritelty tärkeimmäksi päämääräksi turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
Ulkoministeri asetti ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön myös tuen Ukrainalle.
– Ukraina etenee valitsemallaan tiellä kohti Euroopan unionin ja Naton jäsenyyttä ja eritoten demokraattista ja oikeudenmukaista, läpinäkyvää, korruptiovapaata yhteiskuntamallia. Suomen poliittinen ja taloudellinen tuki, puolustusmateriaaliapu sekä humanitaarinen apu Ukrainalle jatkuvat niin kauan kuin on tarpeen, Valtonen linjasi.
Edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) antoi hallitukselle kiitosta Ukrainan tuen jatkamisesta mutta varoitteli, että muut maailman kriisit ovat vaarassa jäädä paitsioon.
Erityisesti Haavisto moitti hallituksen leikkauksia kehitysyhteistyöhön sekä kansainvälistä työtä tekevien järjestöjen tukeen. Selonteon mukaan Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä vuosille 2029–30, mutta tämä tavoite on ristiriidassa hallituksen leikkauspolitiikan kanssa, Haavisto totesi.
– Tämä on väärä valinta turvallisuusneuvostokampanjaamme ajatellen. Hallituksen pitäisi katsoa uudelleen myös näitä budjettilukuja, jotta Suomen mahdollisuus vaikuttaa globaalien ongelmien ratkaisuun säilytetään, Haavisto painotti
Suomi pyrki turvallisuusneuvoston jäseneksi edellisen kerran vuonna 2012, mutta jäi tuolloin rannalle YK:n yleiskokouksen äänestyksessä.
Myös vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen arvosteli selonteon painotuksia.
– Suomen ulkopolitiikassa ja uusissa ulko- ja kehityspolitiikan selonteoissa paistavat läpi sekä kaksoisstandardit että kauppapoliittisten intressien korostuminen kestävän kehityspolitiikan kustannuksella. Räikeimmin kaksoisstandardit näkyvät Suomen linjassa koskien Gazan kansanmurhaa, Pekonen sanoi.