Valtiovarainministeriö liittyi kiihtyvän kasvun ennustajiin
Valtiovarainministeriö liittyi keskiviikkona muiden ennustelaitosten rintamaan povaamaan voimakkainta talouskasvua vuosikausiin.
Ministeriö ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia.
Vielä huhtikuussa ministeriö ennusti tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua.
Touko–kesäkuussa julkaistut ennusteet vaihtelevat noin kahden prosentin tasosta finanssikonserni Nordean 3 prosentin lukuun.
Viimeksi Suomen talous on porskuttanut yli kahden prosentin kasvussa vuonna 2011.
Nopeutuva talouskasvu ei kuitenkaan tuo pikaista helpotusta työttömille tai hallitukselle, jonka tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste vaalivuonna 2019.
Ministeriö ennustaa työllisyysasteen nousevan talouskasvun vauhdittamana hivenen yli 70 prosenttiin vuonna 2019.
– (Työllisyyden kasvu) riippuu kasvun rakenteesta. Talouskasvu on tuottavuuden kasvusta johtuvaa aluksi, joten työllisyys ei kehity niin suotuisasti, finanssineuvos Marja Paavonen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana.
Ministeriön mukaan yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana.
Ministeriön mukaan viennin kasvuedellytykset paranevat maailmanlaajuisen vientikysynnän kasvaessa ja yritysten kustannuskilpailukyvyn parantuessa.
Kilpailukykysopimuksella on vaikutusta talouskasvun kiihtymiseen, arvioi valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander.
– Yksikkötyökustannusten alentaminen on keskeinen tekijä taustalla. Muuten aiempiin arvioihin ei ole lisättävää, eli (kiky-sopimus) heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa alkuvaiheessa, mutta pitkällä aikavälillä työllisyys alkaa kohentua, Spolander sanoo.
Ministeriö odottaa yksityisen kulutuksen kasvun hidastuvan ensi vuonna, koska inflaation nopeutuminen alentaa palkansaajien ostovoimaa. Vuosien 2018 ja 2019 kasvun odotetaan asettuvan 1,5 prosentin tuntumaan.
Valtiovarainministeriö on finanssineuvos Jukka Railavon mukaan tehnyt ennusteensa sillä oletuksella, että syksyn liittokierros tuo maltilliset palkankorotukset kilpailukykysopimuksen hengessä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi ennusteen jälkeen julkaistussa kirjoituksessaan, että Suomen hintakilpailukyky ei ole vielä riittävällä tasolla.
– Juuri ennen finanssikriisiä 2008 ja sen aikana tehtiin lähes kautta linjan liian suuret palkankorotukset, jotka pahensivat ja pitkittivät talousahdinkoa, josta nyt olemme nousemassa, Orpo kirjoittaa.
Kokoomus lupasi vuoden 2007 eduskuntavaalikampanjassaan ”Sari Sairaanhoitajalle” palkankorotuksen.
Orpo kirjoittaa nyt, että hallitus ei puutu palkanmuodostukseen, vaan se kuuluu työntekijä- ja työnantajaliitoille ja työpaikoille.
Spolander sanoo, että hetkellinen nopeampi talouskasvu tarjoaisi mahdollisuuden rakenteellisille uudistuksille, joilla tulevien vuosien 1,5 prosentin kasvu-uralta pääsisi ylöspäin.
Hän kannustaa kaikkiin uudistuksiin, joilla työn vastaanottaminen ja työllistäminen muuttuu kannattavaksi.
Paavosen mukaan noususuhdanne vahvistaa korkeampien verotulojen ja matalampien työttömyysmenojen ansiosta julkista taloutta, mutta ei korjaa sen rakenteellisia ongelmia.