Keskusta vaati takuutyötä työttömille nuorille – työministeri ei lämpene
Hallitus sai eduskunnan kyselytunnilla oppositiolta sapiskaa kyvyttömyydestä nuorisotyöttömyyden torjunnassa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että talouden orastava virkistyminen ei näy nuorten arjessa, kun syyskuun loppuun mennessä työttömänä oli 73 000 nuorta.
Kurvinen nosti esiin kuntien valtiolle maksamat niin sanotut työttömyyteen liittyvät sakkomaksut ja kysyi työministeri Matias Marttiselta (kok.), miksi näitä miljoonia ei ohjata nuorten työllistämiseen keskustan ehdottaman takuutyön kautta.
– Keskusta lanseeraisi takuutyön, jossa käytettäisiin näitä sakkorahoja siihen, että annettaisiin se ensimmäinen työmahdollisuus vaikka kuntiin tai hyvinvointialueille näille lahjakkaille nuorille, Kurvinen sanoi.
Marttinen torjui ajatuksen julkisesta vallan vahvasta roolista asiassa.
– Emmeköhän me ole tässä salissa sitä mieltä, että ei siis julkisen vallan pääasiallinen tehtävä ole kyllä mitenkään luoda työpaikkoja tähän maahan, vaan se kestävä kasvu syntyy sen kautta, että suomalaiset yritykset voivat kasvaa ja että ne voivat taas vastaavasti työllistää suomalaisia nuoria enemmän, Marttinen väisteli.
Marttinen muistutti, että nyt arvosteltu rahoitusmalli ja tehtävien siirto kunnille tehtiin aiemman hallituksen aikana. Ministeri kertoi käynnistäneensä työ- ja elinkeinoministeriössä rahoitusmallin toimivuuden arvioinnin.
Keskustan Jouni Ovaska huomautti, että jos OECD:n mukaan joka neljäs työvoimaan kuuluva alle 25-vuotias on työtön, niin luku on karmea. Hän kysyi Marttiselta, voisiko tämä edes alle 25-vuotiaiden osalta harkita keskustan esittämää mallia.
Marttinen vastasi, että kunnilla pitää olla erittäin vahvat kannustimet edistää työllisyyttä.
– Jos nämä maksut kunnille työttömyydestä ovat liian matalat, niin silloinhan kunnan on helpompaa vain jättää nämä ihmiset työllistämättä, palveluitten ulkopuolelle, ja sen maksun pitää olla kuitenkin riittävän tuntuva, jotta pidetään huolta siitä, että jokaisessa kunnanvirastossa virkamiehet ja päättäjät ymmärtävät sen, että heidän täytyy investoida siihen työllisyyden edistämiseen.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi, ettei nuorten työllisyyskehitys ole toteutunut sellaisena kuin hän vaalikauden alussa kaavaili, koska talous ei ole kasvanut eikä työpaikkoja ole syntynyt. Hän näki kuitenkin käänteen tapahtuneen.
– Eilen, vai edellispäivänä, saatiin asiantuntijoiden ennusteet, jotka sanovat nyt sen, että se työllisyyden käännös on todellista ja ensi vuonna on kymmeniätuhansia ihmisiä enemmän töissä kuin tänään.
Orpo vetosi jälleen yrittäjiä käyttämään nuorten työllistämisseteliä.
– Palkatkaa nuori. Se 1 690 on nyt sen paikan saanut, mutta mahdollisuus on varatuilla rahoilla tuhansille muillekin, hän vetosi.