Valistuksella kohti parempaa rokotekattavuutta – sairaanhoitopiirien rokotuskampanjat purivat
Uskokko Eenokkia vai Reettaa?
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valisti syksyllä 2016 työntekijöitään sarjalla humoristisia videoita influenssarokotteen ympärillä pyörivistä väärinkäsityksistä.
Sketseissä työntekijä, oli hän sitten lääkäri tai röntgenhoitaja, on kuullut joltain Eenokilta, miksi rokotusta ei tarvitse tai kannata ottaa.
Dosentti Reetta Huttunen, infektiosairauksien apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa, murtaa Eenokin välittämät myytit.
Sketsisarjan tarkoitus oli osana laajempaa kampanjaa kannustaa sairaanhoitopiirin työntekijöitä suojamaan itsensä ja samalla potilaansa ja lähipiirinsä ottamalla influenssarokotuksen.
Rokotuksilla on parempi menekki, kun ne tuodaan työntekijän luokse, eikä niitä tarvitse hakea itse.
Eenokin välittämät väärinkäsitykset ja rokotuspelot on poimittu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työntekijöilleen tekemästä kyselystä.
Huttunen korostaa, että vain muutama prosentti sairaanhoitopiirin työvoimasta suhtautuu kielteisesti tai erittäin kielteisesti influenssarokotukseen. Syyt ovat samat kuin rokoteskeptikoilla yleensä.
– Yksittäisissä vastauksissa nousi esille esimerkiksi narkolepsia-asia, tai sitten ajatellaan, että rokotus vaikuttaa immuniteettiin, eli herkkyyteen saada muita infektioita. Tai että rokotuksesta voisi saada influenssan, Huttunen kertoo.
Yleisin syy siihen, että henkilöstön jäsen jättää influenssarokotuksen ottamatta on kuitenkin ollut kovin käytännönläheinen: hankaluus.
Rokotuksilla on parempi menekki, kun ne tuodaan työntekijän luokse, eikä niitä tarvitse hakea itse.
Huttunen toteaakin, että valistus ja informaatio ovat tärkeitä, mutta vähintään yhtä tärkeää on tehdä rokotuksesta niin helposti ja vaivattomasti saatava kuin mahdollista.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa kausi-influenssarokotuskattavuus on noussut neljän vuoden takaisesta 28 prosentista viime kauden 70 prosenttiin.
STT:n keräämät tiedot osoittavat, että sairaanhoitopiirit kautta linjan ovat oma-aloitteisesti parantaneet henkilökuntansa rokotuskattavuutta viime vuosina.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Siun sotessa viisi vuotta sitten vain alle puolet erikoissairaanhoidon lääkäreistä ja kymmenesosa hoitajista oli ottanut kausi-influenssarokotteen.
Viime influenssakautena vastaavat prosenttiluvut olivat 80 prosentin molemmin puolin.
– Työ tilanteen parantamiseksi aloitettiin jo vuosia sitten, kun havaittiin henkilökunnan rokotuskattavuuksien olevan huolestuttavan alhaisia.
Influenssapotilaat voivat tartuttaa sekä muita potilaita että henkilökuntaa.
Rokotuskattavuus on tärkeää sekä henkilökunnalle että potilaille. Sairaaloissa ja laitoksissa hoidetaan potilaita, joille influenssa voi olla kohtalokas.
Toisaalta influenssapotilaat voivat tartuttaa sekä muita potilaita että henkilökuntaa.
Pelkkä hyvä hygienia ei riitä influenssan torjumiseen, vaan lisäksi tarvitaan rokotus, vaikkei se kuulukaan niihin tehokkaimpiin, toteaa ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Kaikki eivät voi ottaa influenssarokotusta – esimerkiksi osa kananmunaproteiiniallergikoista, tai henkilöt, jotka ovat saaneet neurologisia vaivoja joko influenssarokotuksen tai influenssan jälkeen.
Sitä paitsi rokotus ei välttämättä toimi hyvin osalla riskiryhmiin kuuluvista. Syynä voi olla esimerkiksi immuunipuolustusta heikentävä perussairaus tai lääkitys.
– Ei ole mitenkään epätavallista, että henkilökunnan parissa on henkilöitä, joita ei voida rokottaa. Tämä lisää tarvetta rokottaa muu henkilökunta, sanoo Nohynek.