Valiokunta lykkäsi yllättäen kokousta käännytyslaista
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) kertoi yllättäen, että valiokunnan kokousta on lykätty tunnilla. Kokouksen oli määrä alkaa kello 16.
Hallintovaliokunta pyrkii viimeistelemään mietintönsä käännytyslaiksi kutsutusta poikkeuslaista. Jos valiokunta saa tänään urakkansa valmiiksi, voisi lakiesitys tulla täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn huomenna.
Peltokangas ei kokouksen pituudella eikä valiokunnan päätöksillä ryhtynyt spekuloimaan.
– Aikaa menee juuri sen verran, mitä valiokunta tarvitsee, hän sanoi, mutta arveli, että tavoite saada mietintö tänään valmiiksi on varmasti kaikilla yhteinen.
Jotkut valiokunnan jäsenet ihmettelivät viime tipassa tullutta lykkäystä. Koolla saattaa olla pienempi kokoonpano ennen varsinaista kokousta.
Äänestykset voisi pitää perjantaina, jos huominen täysistunto päättyy ennen puoltayötä. Istunto alkaa näillä näkymin kello 12, eikä keskustelun päättymisellä ole takarajaa. Äänestykset voidaan pitää aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä.
Useiden oikeusoppineiden kritisoima käännytyslaki kävi viime viikolla SDP:n vaatimuksesta vielä toisella kierroksella perustuslakivaliokunnassa, vaikka valiokunta itse ei ollut tätä edellyttänyt. Perustuslakivaliokunta ei enää syynännyt lakiesitystä läpi kokonaisuudessaan vaan keskittyi vain aiemmin esittämäänsä vaatimukseen maahanpyrkijän jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä.
Perustuslakivaliokunnan perjantaina antamasta lausunnosta käy ilmi, että hallintovaliokunta on lisännyt lakiesitykseen perustuslakivaliokunnan edellyttämän säännöksen jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä. Sen mukaan maasta poistettava henkilö voi vaatia maasta poistamisen uudelleenarviointia Rajavartiolaitokselta kirjallisesti 30 päivän kuluessa maasta poistamisesta. Vaatimus uudelleenarvioinnista olisi käsiteltävä kiireellisenä.
Vaatimus uudelleenarvioinnista ei kuitenkaan estäisi maasta poistamisen täytäntöönpanoa. Uudelleenarvioon ei saisi hakea muutosta valittamalla.
Perustuslakivaliokunta katsoi perjantaina, että hallintovaliokunnan tekemä täydennys jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä on riittävä. Niinpä perustuslakivaliokunta näytti perjantaina vihreää valoa sille, että käännytyslaki voidaan säätää poikkeuslakina.
Eri mieltä olivat perustuslakivaliokunnan jäsenistä Anna Kontula (vas.) ja Fatim Diarra (vihr.), jotka jättivät lausuntoon yhteisen eriävän mielipiteen.
Käännytyslain tarkoitus olisi torjua välineellistettyä maahantuloa Suomen itärajalla. Hallitus toivoo, että lain avulla itärajaa voitaisiin jälleen avata henkilöliikenteelle. Esityksen ongelmana on ollut, että se on ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kanssa.
Kyseessä olisi poikkeuslaki, joka olisi voimassa vuoden. Lain nojalla valtioneuvosto voisi lopettaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen kuukaudeksi kerrallaan osalla Suomen rajaa, elleivät ihmiset ole erityisen haavoittuvaisessa asemassa.
Kriteerien täyttymisen lain käyttöönottoon toteaisi valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Se olisi erittäin korkean kynnyksen takana.
Käännytyslain taakse tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, jotta se voidaan säätää kiireellisenä poikkeuslakina ja saadaan voimaan tällä vaalikaudella.
Viiden kuudesosan enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joihin ei lueta tyhjiä ääniä. Täysistunnossa ei-ääniä saa olla korkeintaan 33, jotta käännytyslaki voidaan julistaa kiireelliseksi.
Lain läpimenon kannalta avainasemassa on oppositiopuolue SDP, jonka eduskuntaryhmä on jakautunut suhtautumisessa käännytyslakiin.