Vahvempi puolustuspelote ja parempi ennakkosuunnittelu olisivat Nato-jäsenyyden suurimmat hyödyt, arvioi Suomen Atlantti-Seuran raportti

Nato-jäsenyyden merkittävin lisäarvo Suomen puolustukselle olisi vahvistunut ennaltaehkäisykyky, kertoo Suomen Atlantti-Seuran keskiviikkona julkaisema raportti. Jos Suomi olisi Naton jäsen, mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima.

Suomen Atlantti-Seura on puoluepoliittisesti riippumaton järjestö, jonka tavoite on edistää ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Keskiviikkona järjestön julkaisema raportti kantaa nimeä ”Nato 70 vuotta – arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta”.

Raportti ei ota kantaa siihen, tulisiko Suomen hakea Nato-jäsenyyttä.

Naton jäsenenä keskeinen ero Suomen nykytilanteeseen olisivat raportin mukaan myös jäsenyyteen sisältyvät yhteinen puolustuksen ennakkosuunnittelu ja harjoittelu sekä valmiit johtamisrakenteet. Ennakkojärjestelyjen arvioidaan vahvistavan puolustuspelotetta ja mahdollistavan tosipaikan tullen yhteisen puolustuksen nopeamman toimeenpanon.

Suomi olisi myös Naton ohjuspuolustusjärjestelmän piirissä.

Raportin mukaan Nato-jäsenyyden vaikutus Suomen varsinaisiin puolustusjärjestelyihin olisi rajallinen. Suomalaiset huolehtisivat edelleen oman maansa puolustuksesta ja päättäisivät maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista, kuten yleisestä asevelvollisuudesta.

Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, tukikohtia tai joukkoja, eikä Suomi niitä luultavasti myöskään ottaisi. Suomi osallistuisi Naton operaatioihin ja muihin tehtäviin, mutta päättäisi aina kansallisesti joukkojen luovuttamisesta.

Nato-jäsenyys maksaisi vuodessa noin 50 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista.

Raportti arvioi, että Nato pitäisi Suomea kyvykkäänä jäsenenä, jonka jäsenyys vahvistaa puolustusliiton pohjoista sivustaa. Sotilaallisesti Suomen jäsenyys antaisi Natolle paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toimeenpanna Baltian alueen puolustusta. Mitään omaa erityisvastuuta Baltian puolustamisesta Suomelle ei olisi sälytetty.

Raportin mukaan Naton muutos viime vuosina on ollut nopeaa ja sotilasliitto on yhä näkyvämpi toimija Suomen lähialueilla. Vuoden 2014 Krimin tapahtumat olivat Natolle käännekohta, jonka jälkeen sen toiminnan painopiste palautui kriisinhallinnasta liittokunnan oman alueen turvaamiseen.

Naton painopisteenä on viimeisen viiden vuoden ajan ollut yhteisen puolustuksen toimeenpanomekanismien vahvistaminen, jotta Nato kykenee puolustamaan jäsenmaitaan heikentyneessä turvallisuusympäristössä.

Raportin esipuheessa Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari arvioi, että turvallisuusympäristön paranemista ei ole näköpiirissä.