Uusi valmiuslaki mahdollistaisi ruuan ja sähkön säännöstelyn
Eduskunta aloitti keskiviikkona uuden valmiuslain käsittelyn. Massiivisen lakipaketin tarkoituksena on luoda nykyistä paremmat valmiudet yhteiskunnan toimimiselle poikkeusoloissa sekä ehkäistä turvallisuusuhkien syntymistä ja eskaloitumista.
– Ehdotettua lakia on tarkoitettu sovellettavan vain erityisen vakavissa kriiseissä, jotka koskettavat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä, sanoi oikeusministeri Leena Meri (ps.) eduskunnan täysistunnossa.
Lain tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
– Koronapandemia paljasti puutteita poikkeusolojen päätöksenteossa ja toimivaltuuksien käytössä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan puolestaan muistutti, että myös Euroopassa on varauduttava hyvinkin vakaviin turvallisuusuhkiin, Meri sanoi.
Laissa säädettäisiin valtioneuvoston toimivallasta päättää poikkeusolojen vallitsemisesta, jos se yhteistyössä presidentin kanssa katsoo poikkeusolojen edellytysten täyttyvän.
Uudessa laissa säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin muun muassa viranomaisten lisätoimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Nämä koskevat esimerkiksi liikkumisen ja oleskelun rajoittamista, hyödykkeiden säännöstelyä ja yritysten toimintavelvoitteita välttämättömien palveluiden varmistamiseksi.
– Ihmisille tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että välttämättömiä hyödykkeitä, kuten sähköä ja polttoaineita, voitaisiin säännöstellä, jotta hyödykkeitä riittäisi kaikille, Meri sanoi.
Työntekijöiden asema poikkeusoloissa nousi esiin useissa keskustelussa esitetyissä puheenvuoroissa.
SDP:n Lauri Lylyn mukaan työntekijöiden asemaan on tehty heikennyksiä muun muassa lepo- ja työaikoihin, varallaoloon määräämiseen sekä siihen, että irtisanomisaika on pidennetty kuuteen kuukauteen.
– Tämä ei ole tasapainoinen tilanne, kun katsotaan, miten työelämässä tehdään, Lyly sanoi.
Uusi laki antaisi työnantajalle nykyistä laajemmat mahdollisuudet poiketa työehtosopimusten sisällöistä. Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon mukana korona-aikana nähtiin tilanteita, joissa työntekijän oikeuksia rajattiin perusteettomasti.
– Mikäli työnantaja käyttää valtuuksiaan perusteettomasti, olisi paikallaan säätää seuraamuksista ja työntekijän oikeuksista hyvitykseen, Honkasalo sanoi.
Laki etenee seuraavaksi eri valiokuntien käsiteltäväksi.