Uudistuva Saksa luo Suomelle mahtavia mahdollisuuksia, uskoo Saksalais-suomalaisen kauppakamarin Jan Feller – Euroopan talousveturista tulee digitaalisempi, kestävämpi ja vihreämpi
Saksan uuden hallituksen ohjelma lupaa erittäin hyvää Suomen näkökulmasta, arvioi Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller.
Feller luonnehtii Suomenmaalle ohjelmaan sisältyviä uudistuksia Suomelle ”ihan fantastisiksi uutisiksi”, koska Saksa kehittyy monella alueella ”suomalaisemmaksi”.
– Siitä tulee digitaalisempi, kestävämpi ja vihreämpi kestävän kehityksen edelläkävijä, Feller luonnehtii.
Fellerin mukaan saksalainen säästäväisyys budjettipolitiikassa jatkuu, mutta panostuksia on luvassa asioihin, joissa Suomi on Saksaa edellä.
– Ja sen takia suomalaisilla yrityksillä on enemmän tarjottavaa Saksan markkinoille.
Vaikutusvaltaisimman ministeriön, valtiovarainministeriön, haltuunsa saava liberaalipuolue FDP on puhunut hallitusohjelmaan sisältyvästä ”liberalisaatiosta”. Asiassa on Fellerin mukaan paljolti kyse hallinnon yksinkertaistamisesta.
– FDP:llähän on ollut oikeastaan kolme isoa vaatimusta, vähemmän byrokratiaa, verokorotuksista luopuminen ja enemmän digitalisaatiota. Ja nämä kolme ovat nyt vahvasti toteutumassa.
Byrokratian vähentäminen näkyy Fellerin mukaan monessa kohdassa ja koskettaa myös suomalaisyrityksiä. Fellerin mukaan Saksassa investoidaan Suomen hallitsemille sektoreille todella paljon. Esimerkiksi julkishallinnon digitalisaatio on hallitusohjelmassa vahvasti esillä.
– Ja meillä on täällä Suomessa yrityksiä, jotka osaavat tehdä sähköisen veroilmoituksen, joka Saksassa tällä hetkellä edelleen tehdään paperilla tai jollain erikseen kyhätyllä softalla. Ne ovat oikeasti isoja mahdollisuuksia, Feller vakuuttaa.
Feller kannustaakin suomalaisyrittäjiä lähtemään Saksan markkinoille, jossa on nyt paljon mahdollisuuksia julkishallintoa ja koulutusvientiä myöten.
– Myös pandemia on näyttänyt, että koulut eivät ole siellä riittävän digitaalisia. Opettajat ovat kiertäneet iltaisin tiputtamassa tehtävälappusia oppilaiden postilaatikoihin. Ja siihen tulllaan satsaamaan, siinä on isoja markkinamahdollisuuksia avautumassa.
Saksalais-suomalainen kauppakamari vie Fellerin mukaan vuodessa noin 30 suomalaisyritystä Saksan markkinoille ja etsii heille asiakkaat tai jakelukumppanit.
Ongelmia on tullut rakennushankkeissa vastaan erityisesti lupaprosesseissa, jotka saattavat kestää Saksassa todella pitkään.
– Ja välillä suomalainen yritys onkin vetäytynyt Saksan markkinoilta, sanonut, että he menevät mieluummin USA:han, koska Saksassa kestää niin kauan. Se on tosi tärkeä osa sitä kokonaisremppaa, jota Saksa käy nyt läpi, ja hyvä niin.
Pieni, mutta suomalaisillekin yrityksille merkityksellinen tuleva uudistus on sosiaaliturvavakuutustodistuksesta luopuminen työmatkoilla.
– Se ihan ruohonjuuritasolla helpottaa suomalaisen myyntireiskan ja asennusporukan liikkumista siellä Saksassa.
Energiapolitiikassakin Saksassa on edessä isoja asioita. Jo ensi vuonna maa luopuu ydinvoimasta ja hiilivoimasta myöhemmin, Feller muistuttaa.
Vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia Saksan sähköstä on tarkoitus tehdä uusiutuvalla energialla. Se edellyttää Fellerin mukaan myös riittävän älykästä ja kapasiteeltaan riittävän suurta sähköverkkoa, jonka täytyy kestää myös uusiutuvien energiamuotojen tuomaa syklisyyttä.
– Saksassa lehdistössäkin on ollut esillä, että tämä murros vaatii isoja satsauksia kaasuvoimalaitoksiin, nopeasti ylösajettaviin varavoimaloihin, joissa vaikkapa Wärtsilä on vahvoilla Saksassakin.
Saksassa kaikilta uusilta rakennettavilta voimaloilta tullaan Fellerin mukaan vaatimaan myös vety-yhteensopivuutta.
Feller huomauttaa, että kymmenen vuoden päästä Saksa pystyy tuottamaan itse vain 15 prosenttia tarvitsemastaan vedystä. Hänen mukaansa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei puhu Saksan vetymarkkinoista turhaan.
– Siinä on ihan tilaus Suomen vetystrategialle ja esimerkiksi Lintilän mainitsemalle kaasuputkelle Saksaan.
Vetyä ei esiinny luonnossa sellaisenaan, vaan se on tuotettava erikseen. Feller huomauttaa, että vety on myös hyvä tapa varastoida uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.
– Suomessa ei välttämättä tiedosteta, että Saksassa on ihan valtava kaasuverkosto. Kaasu on todella isossa roolissa, puolet Saksan asunnoista lämpiää tällä hetkellä maakaasulla.
Suomessa vetyä todennäköisesti tuotettaisiin tuulisähkön ohella myös ydinsähköllä, jota saksalaiset Fellerin mukaan tuskin näkevät vihreänä sen hiilineutraaliudesta huolimatta.
– Mutta heillä ei ole varmaan vaihtoehtoja, koska Ranskastakin tulee lähinnä sitä.
Myös EU:n puolella Suomelle ja Saksalle yhteisiä intressejä saattaa löytyä entistä enemmän.
Saksan suhtautuminen EU:n yhteisvelkaan säilyy Fellerin mukaan ennallaan, vaikka muutosta oli ilmassa. Hallitussopimuksessa yhteisvelan esittämisestä ei ole mainintaa.
– Ja uskon, että niin kauan kuin liberaalit pitävät valtiovarainministeriötä hallussaan, näin ei myöskään tule tapahtumaan.
Feller huomauttaa, että aiemmin arveltiin esimerkiksi, että Saksa olisi vahvemmin ajamassa yhteiseurooppalaista rahoitusintrumenttia, mutta näin ei ole käymässä.
– Se varmaan tuo Saksaa lähemmäs Suomea myös siinä mielessä.
Saksa ottaa vuonna 2023 uudelleen käyttöön koronan vuoksi tilapäisesti höllätyn perustuslaillisen velkajarrunsa, joka rajaa valtiontalouden alijäämän enimmillään 0,35 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Vihreille investoinneille raivataan kuitenkin Fellerin mukaan väyliä valtion budjetin ohi mahdollistamalla valtio-omisteisille yrityksille, kuten Saksan rautateille (DB) lisää lainanottoa niihin. Yrityksille sallitaan myös kirjanpidolliset niin sanotut superpoistot digitaalisissa ja ja vihreissä investoinneissa.
Saksan ja Ranskan akselin Feller arvioi toimivan EU:n sisällä entiseen tapaan, elleivät Ranskan lähestyvät presidentinvaalit muuta tilannetta.
– Jos katsoo mistä Ranska saa rahansa, niin heidän ykkösvientimaathan on pitkälti Euroopassa, Italia, Espanja ja myös Belgia, kun taas Saksan ykkösvientimaat ovat Kiina ja USA.
Fellerin mukaan Ranska on tietyllä tavalla saattanut ajaa yhteisvastuullisempaa EU-politiikkaa talouspuolellakin, koska se toimii suoraan heidän asiakasmaidensa hyväksi. Saksan suhtautuminen asiaan on tuskin kuitenkaan muuttumassa, hän arvioi.