Useita päiviä kestäneet maastopalot alkavat helpottaa Varsinais-Suomessa ja Lapissa

Varsinais-Suomessa ja Lapissa riehuneet maastopalot alkavat vihdoin olla sammumaan päin.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen Pyhärannassa syttyi keskiviikkona maastopalo, joka poltti vajaat 100 hehtaaria maastoa. Pelastuslaitos kertoo, että alueella on siirrytty jälkisammutuksesta vartiointiin. Liikenneviraston mukaan alueen liikenne on myös palautumassa normaaliksi. Aikaisemmin tiellä Unajasta Pyhärantaan oli useita pelastuslaitoksen yksiköitä ja alueella oli alennettu nopeusrajoitus.

– Muutama savukiehkura aamulla sammutettiin, mutta ei siellä ollut enää paljon mitään sammutettavaa, kertoo päivystävä päällikkö Petri Nenonen.

Yli 50 ihmistä jouduttiin evakuoimaan torstaina päiväksi palon tieltä, kunnes palo saatiin hallintaan perjantaina.

Enimmillään sammutustöihin osallistui noin 150 palomiestä.

Varsinais-Suomen lisäksi maastoa on palanut myös Lapissa. Esimerkiksi Raja-Jooseppiin levisi Venäjän puolelta maastopalo perjantaina. Lapin pelastuslaitoksen mukaan palo on nyt saatu sammutettua, ja alueella on siirrytty jälkisammutukseen.

Palon takia rajavartioasema ja rajanylityspaikalle johtava tie 91 Ivalosta olivat suljettuina parin päivän ajan. Nyt rajaliikenne toimii normaalisti niin Lotan kuin Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla.

Myös Sallan alueella uhkasi levitä Venäjän puolelta maastopalo, joka oli lähimmillään alle kilomerin päässä rajasta. Nyt Sallan alueelta on vähennetty kaluston ja henkilöstön määrää eikä maastopalo uhkaa enää akuutisti levitä Suomen puolelle.

– Ainahan on vaara kaikkien palojen kanssa, että palo kytee pari päivää ja tuulen yltyessä se leviää uudelleen, toteaa Lapin pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Ari Soppela STT:lle.

Nyt pelastuslaitos seuraakin tiiviisti Venäjän sammutustöiden etenemistä ja sääennusteita. Ilmatieteen laitos on ennustanut alueelle runsaita sateita, joiden toivotaan sammuttavan palot lopullisesti niin Venäjällä kuin Suomessa. Sateiden vaikutusta paloihin seurataan vielä useiden päivien ajan.

Maastopalot ovat työllistäneet myös sopimuspalokuntia, kertoo Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala STT:lle. Liitto onkin huolissaan maastopaloja sammuttavien sopimuspalokuntalaisten ylipitkistä työvuoroista. Liiton mielestä 12 tunnin työvuoroa ei saisi ylittää muuten kuin pakottavasta syystä.

– Olen kuullut, että joku on tehnyt jopa yli vuorokauden mittaisen työvuoron. Kyllä tähän täytyy saada joku tolkku, Kujala sanoo STT:lle.

Erityisen huolissaan Kujala on autonkuljettajista.

– Kuljettajat osallistuvat sammutustöihin yhtä lailla kuin muut, mutta he eivät aina kerkeä levätä. Kyllä autossa täytyy olla ajokuntoinen kuljettaja, Kujala sanoo.

Kujala kertoo, että sopimuspalokuntalaisten työvuorojen pituusrajoja ei ole määritelty missään. Sopimuspalokuntien liitto toivoo, että työsuojeluviranomaiset tutkisivat työtehtäviä ja määrittäisivät rajat työvuorojen ja lepoaikojen pituuksille.

Suomessa on yli 13 000 hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista, jotka pelastusviranomainen voi hälyttää osallistumaan sammutustyössä avustaviin tehtäviin. Heille maksetaan lain mukaan korvaus tehdystä työstä. He eivät kuitenkaan kuulu päätoimiseen pelastustoimen ammattihenkilökuntaan.