Ukraina joutunee tyytymään Nato-huippukokouksessa lupaukseen, että maa on "peruuttamattomasti" matkalla jäseneksi
On selvää, että Ukraina haluaisi mieluusti Naton huippukokouksesta kutsun aloittaa neuvottelut maan liittymisestä Naton jäseneksi. Yhtä selvää on se, ettei tällaista jäsenyyskutsua ole Washingtonin pöydästä tulossa.
– Mahdollisuudet kutsun saamiseen ovat lähellä nollaa, myöntää nimettömänä esiintyvä ukrainalaisdiplomaatti AFP:lle.
Tällä kertaa asia yritetään kuitenkin hoitaa ulospäin tyylikkäämmällä tavalla kuin vuosi sitten Vilnan huippukokouksessa. Tuolloin presidentti Volodymyr Zelenskyi ehätti syyttää Nato heikkoudesta ja epäröinnistä Ukrainan jäsenyyden suhteen jo ennen kokouksen varsinaista alkamista. AFP:n haastatteleman Nato-diplomaatin mukaan asiaa on nyt pohjustettu nyt paremmin.
– Zelenskyin on tyydyttävä siihen, mitä hänelle tarjotaan, diplomaatti tiivisti.
Samoin tilanteen tulkitsee Camille Grand, entinen Naton apulaispääsihteeri ja nykyinen tutkimusjohtaja European Council on Foreign Relations -ajatushautomossa. Hänen mukaansa ukrainalaiset tietävät nyt, mitä odottaa, eivätkä yritä painostaa liikaa.
Jäsenyyden osalta luvassa on ilmeisesti jonkinlaista sanoilla pelaamista. AFP:n diplomaattilähteiden mukaan on muun muassa ehdotettu, että prosessia kohti Ukrainan Nato-jäsenyyttä joskus tulevaisuudessa kuvailtaisiin ”peruuttamattomaksi”. Tai että rakennetaan ”silta” kohti Ukrainan jäsenyyttä.
Grandin mukaan tämä kaikki on varmasti vähemmän kuin mitä Ukraina odottaa, mutta silti enemmän kuin mitä Vilnan huippukokouksessa saatiin vuosi sitten aikaan.
– Minusta nyt ollaan liikkumassa johdonmukaisemmin kohti jäsenyyttä. Prosessin kuvaileminen ”peruuttamattomaksi” olisi vahva viesti, Washingtoniin matkalla ollut Grand kommentoi STT:lle puhelinhaastattelussa.
Grandin mukaan liittolaisten keskuudessa ei ole yksimielisyyttä edetä pidemmälle. Etenkin Yhdysvallat ja Saksa ovat olleet varovaisia jäsenyyskysymyksen suhteen.
– Yhdysvallat on halunnut pitää huolen siitä, ettei Ukrainasta tule huippukokouksessa jakavaa tekijää, Grand kertoo.
Tämä kaikki siis 16 vuotta sen jälkeen kun Nato lupasi Bukarestin julistuksessaan, että Ukrainasta (ja Georgiasta) tulee Naton jäseniä.
Sanamuotojen viilailu ei lämmittäne Ukrainaa paljoa, mutta Washingtonista saattaa silti olla luvassa Zelenskyille jotain kotiinviemisiä, joita voi kutsua hyvällä syyllä menestykseksi. Nato näyttää olevan valmis ottamaan suurempaa johtovastuuta Ukrainan sotilaallisesta avustamisesta.
Tähän saakka Ukraina-tukea on koordinoinut Yhdysvaltain johdolla toimiva yli 50 valtion niin kutsuttu Ramstein-ryhmä. Sen jatkoa varjostaa monen pelkäämä ja viime viikkoina yhä todennäköisemmäksi käynyt mahdollisuus, että Donald Trump tekee paluun Yhdysvaltain presidentiksi. Vetovastuun siirtämisen Natolle toivotaan pitävän lännen Ukraina-tukea enemmän erillään Yhdysvaltain sisäpoliittisista kiemuroista. Ehkä turhaan, kommentoi Grand.
– Rehellisesti sanottuna en näe johtovastuun siirron muuttavan paljoa, jos Yhdysvaltain seuraava hallinto päättäisi ottaa kielteisemmän kannan Ukrainan tukemiseen, Grand arvioi.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin aloite sisältäisi noin 700 hengen Nato-johtoportaan perustamisen Saksaan koordinoimaan tarviketukea sekä ukrainalaisten kouluttamista.
– Edelleenkään ei puhuta siitä, että oltaisiin lähettämässä Naton joukkoja koulutustehtäviin Ukrainaan, mutta yksittäiset maat voivat tietysti pitää tätä keskustelua yllä, sanoo tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista STT:lle.
Valmistelussa on myös ollut sitoumus jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista noin 40 miljardilla eurolla vuodessa. Sitoumuksen pitkän aikavälin kestävyydestä luo epäilyjä se, että sitä on tarkoitus tarkastella uusiksi vuosittain.
Toimitusjohtaja Michal Baranowski German Marshall Fund East -ajatushautomosta huomauttaa myös, ettei kyseinen summa riitä muuhun kuin Ukrainan nykyisen puolustustaistelun jatkamiseen.
– Se ei riitä puolustuksen vahvistamiseen saati siihen, että Ukraina voisi siirtyä puolustuksesta hyökkäykseen, Baranowski kirjoittaa.
Särkkä myöntää dilemman mutta lisää, että maiden sitouttaminen Ukraina-tukeen on kuitenkin tärkeä tavoite.
– Monissa maissa taloudet ovat vaikeuksissa, ja ajan myötä voi alkaa olla poliittista painetta sen suhteen, että Ukrainan tukeminen on kestänyt pitkään ja ollut kallista, Särkkä sanoo.
Hänen mukaan monissa Nato-maissa ollaan myös tilanteessa, jossa niillä ei ole enää omia sotatarvikkeita, mitä antaa Ukrainalle, vaan ne joudutaan ostamaan muualta. .
Baranowskin mukaan Naton olisi korkea aika myöntää, että Ukrainan tukeminen ”niin pitkään kuin on tarpeen” enää toimi, vaan pitäisi siirtyä tukemiseen ”niin paljon kuin on tarpeen”.
– Muuten Ukraina on vaarassa vuotaa kuiviin sodassa paremmin varustettua ja päättäväistä vihollista vastaan, jolle kansalaisten ja sotilaiden henki merkitsee tuskin mitään, Baranowski ennustaa.
Konkreettista antia Ukrainan presidentille Washingtonista voivat olla lupaukset kipeästi kaivatuista uusista ilmatorjuntajärjestelmistä, mahdollisesti ukrainalaisten nimenomaisesti pyytämistä Patrioteista.
– Luulen, että saamme lisää hyviä uutisia tältä rintamalta, nimettömänä esiintynyt yhdysvaltalaisvirkamies sanoi AFP:lle.
Oman mausteensa huippukokoukselle tuo Unkarin pääministerin Viktor Orbanin viimeaikainen sooloilu ”rauhanvälitysmatkoilla” Moskovassa ja Pekingissä. Grand ja Särkkä eivät usko Unkarin johtajan voivan varastaa show’ta Washingtonin 75-vuotisjuhlatapaamisessa.
– En usko muiden liittolaisten sallivan Orbanin pilata huippukokousta. Hänen vaikutusvaltansa Natossa on kuitenkin rajallinen, Grand sanoo.