Työmarkkinajohtajilla riittää uskoa sopimuksen syntymiseen
Työmarkkinajärjestöjen puheenjohtajat pitävät paikallista sopimista edelleen yhteiskuntasopimusneuvottelujen suurimpana kysymyksenä.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi sunnuntain neuvottelujen alla olevansa realisti. Hänen mukaansa paljon tekstikysymyksiä on vielä auki.
Toiveikkain on Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Hän uskoo, että yhteiskuntasopimus syntyy seuraavan vuorokauden aikana.
Hänen mukaansa järjestöt ovat yhteiskuntasopimuksessa lähellä toisiaan, mutta paikallisen sopimisen linjaukset vaativat enemmän työtä.
Fjäderin mukaan suuret kysymykset ovat paikallinen toisinsopiminen palkoista ja työajasta sekä selviytymislauseke.
Selviytymis- eli kriisilauseke tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijöiden työehdoista voitaisiin joustaa yrityksen ollessa kriisissä.
– Tässä talossa pitäisi löytää järkeä toisinsopimisen palkitsemisessa. Me arvioimme, kuinka paljon työaika voi joustaa, Fjäder viittaa EK:n suuntaan.
Yhteiskuntasopimuksen kanssa päästään eteenpäin vasta sitten, kun paikallisesta sopimisesta on sopu.
– Jos saamme hyvät linjaukset ja pelisäännöt, tietyin edellytyksin palkoista voidaan sopia työpaikoilla, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitää mahdollisena, että neuvottelut jatkuvat yöhön asti. EK ei halunnut kommentoida alkavia neuvotteluita.
Yhtenä vaihtoehtona yhteiskuntasopimuksessa on, että järjestöt sopivat tietynsuuruisesta työajan pidennyksestä.
Sen käytännön toteutus jätettäisiin ammattiliitoille, jotka saisivat valita, miten heidän alallaan työaikaa pidennetään.
Yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa voisi olla esimerkiksi loppiaisen tai helatorstain muuttaminen työpäiväksi.
– Kilpailukykyhyppy on meidän mielestämme liian työnantajapainotteinen. Me olemme ajaneet lisää työaikaa, koska silti sama palkka tulee tilille, Fjäder kertoo Akavan kannasta.
Yhteiskuntasopimuksessa järjestöt esittävät todennäköisesti myös sitä, että osa työnantajan maksamista työn sivukuluista siirretään työntekijälle.
Tämän on arvioitu olevan tehokas ja helppo keino alentaa työvoimakustannuksia.
Palkansaajat ja Kuntatyönantajat ovat halunneet osaksi yhteiskuntasopimusta myös palkkaratkaisun, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt, että palkoista päätettäisiin liittokierroksella ensi syksynä.
Fjäder uskoo, että EK taipuu palkansaajien toiveeseen, jonka mukaan vuoden 2017 palkkaratkaisu on osa pakettia. Esillä on ollut nollakorotus ensi vuodelle.
Järjestöt ovat jo kutsuneet hallintojaan koolle huomisaamuksi, joten sopua haetaan nyt tosimielessä.
– Kun hallintoja on kasattu huomiselle, yleensä siitä syntyy ”momentum”, SAK:n Lyly arvioi.
Yhteiskuntasopimus on järjestöjen vaihtoehto hallituksen työelämän kiristyspaketille eli niin sanotuille pakkolaeille.
– Kyseessä on niin laaja työmarkkinaratkaisu, että en usko hallituksen sitä kaatavan, Fjäder sanoo.