Työelämäprofessori Vihriälä kritisoi perustuslain pilkuntarkkaa tulkintaa – haitallista kriisitilanteissa
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä katsoo, että perustuslain ehdoton ja pilkuntarkka noudattaminen ei ole paras tapa toimia kriisien aikana.
Tämän on hänen mielestään osoittanut viimeistään koronapandemia.
– Suomessa perustuslain tulkinnat ovat estäneet tai rajanneet monia koronakriisin hallintaan tähdänneitä toimia tai suunnitelmia tai johtaneet tehtyjen päätösten moittimiseen.
– Tällöin kyse on etupäässä ollut siitä, että toimenpiteen on joko katsottu asettavan ihmiset perusteetta eriarvoiseen asemaan tai puuttuvan liikaa henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen, hän avaa blogissaan.
Vihriälä muistuttaa, että myös sote-uudistus törmäsi todella usein perustuslain tulkintaan. Toisaalta EU:n elpymispaketin yhteydessä tulkittiin radikaalisti uudelleen EU:n perussopimuksen rajoitusta EU:n velanotolle ja myös sitä, edellyttääkö perussopimuksen ns. no-bailout-artikla jäsenmaan saama rahoitustuki ”tiukkaa ehdollisuutta”, hän kirjoittaa.
– Aiemmin mahdottomana pidetyt asiat tulivat kriisitilanteessa mahdollisiksi.
Normit on tarkoitettu noudatettaviksi, mutta toisaalta Vihriälän mukaan on tilanteita, joissa normin kirjaimellinen noudattaminen aiheuttaa erittäin suurta haittaa taloudellisesti tai on ristiriidassa muiden lainsäädännön asettamien normien kanssa.
– Tällöin tarvitaan tulkintaa ja eri asioiden merkityksen punnintaa. Minusta näyttää siltä, että Suomessa perustuslain ja muidenkin säännösten tulkinta on usein liian yksisilmäistä ja kirjaimellista ja johtaa huonoihin tuloksiin, kun taas EU:n toimintaa sääntelevää perussopimusta tulkitaan tarpeettomankin löysästi.
Kriisitilanteissa nopeat, selkeät ja helposti ymmärrettävät ratkaisut ovat tärkeitä.
– Niiden tekemättä jättäminen voi aiheuttaa suurta vahinkoa. Suomen päätöksenteossa on minusta vinoumaa tähän suuntaan. EU:n päätöksenteossa on monia ongelmia, mutta perussopimuksen vahinkoa aiheuttava ahdas tulkinta ei kuulu niihin.