Työeläkevarat kasvoivat viime vuonna 255 miljardiin euroon – sodan vaikutuksia vaikea arvioida
Työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat kasvoivat viime vuonna noin 33 miljardilla eurolla 255 miljardiin euroon, kertoo Työeläkevakuuttajat Tela. Kasvua tuotti osake- ja erityisesti pääomasijoitusten vahva kehitys.
– Työeläkevarojen kasvu vuonna 2021 on erityisen hyvä uutinen nyt, kun koko maailma seuraa Ukrainan tilannetta. Kriisiajan kestoa sekä sen lopullisia talousvaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne tiedotteessa.
Osakesijoitusten tuotot olivat viime vuonna reaalisesti keskimäärin 24 prosenttia. Osakesijoitusten arvo on kuitenkin pudonnut roimasti Ukrainan sodan aikana, kun maailman pörssit ovat joutuneet sekasortoon Venäjän hyökkäyksen vuoksi.
Tänä vuonna sijoitusmarkkinoilla seurataankin Telan mukaan Ukrainan sotatilannetta ja pakotteiden vaikutuksia sijoituskohteisiin sekä energian ja hyödykehintojen nousua.
Suomalaisten työeläkeyhtiöiden osakesijoitusten arvo oli viime vuonna 137 miljardia euroa eli selvästi yli puolet kaikista sijoituksista. Muita sijoituksia ovat korkosijoitukset, kiinteistösijoitukset sekä sijoitukset hedgerahastoihin.
Tela huomauttaa kuitenkin, että työeläkejärjestelmä lähtee vaikeaan aikaan vahvasta tilanteesta. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus vahvistui ja oli vuoden lopussa jo koronakriisiä edeltänyttä tasoa parempi.
Vakavaraisuus tarkoittaa työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä, eli kuinka paljon kullakin työeläkevakuuttajalla on varoja suhteessa yhtiön vastuulla oleviin eläkkeisiin. Riittävällä vakavaraisuudella turvataan eläkkeiden maksu ennen kaikkea sijoittamisen riskejä vastaan.
Kokonaisuudessaan eläkevarojen sijoitustuotto oli viime vuonna reaalisesti lähes 12 prosenttia. Pilviä alkoi kuitenkin kasaantua jo loppuvuonna.
– Loppuvuodesta 2021 rahoitusmarkkinoilla aiheutti epävarmuutta myös voimakkaasti kohonnut inflaatio sekä sen myötä odotukset tulevista koron nostoista. Inflaatiota aiheuttivat varsinkin energian ja raaka-aineiden hintojen nousu sekä tuotantoketjujen ylikuormittuminen pandemian rajoitusten lieventyessä, Koivurinne arvioi.
