Tutkintaa Estonian uppoamissyystä ei avata uudelleen
Tutkintaa autolautta Estonian uppoamissyystä ei ole tarpeen avata uudelleen, toteavat Viron, Ruotsin ja Suomen viranomaiset tiistaina julkistettavassa loppuraportissa. Uusi arviointi aloitettiin vuonna 2021 sen jälkeen, kun tv-dokumentissa oli esitetty uusia kuvia Estonian hylyn repeämistä.
Discovery-kanavan dokumentissa annettiin ymmärtää, että aiemmin havaitsemattomat vauriot kyseenalaistivat virallisen onnettomuustutkinnan selityksen Estonian uppoamiselle.
Alustavan arvioinnin mukaan hylyn oikeassa kyljessä olevat vauriot ovat aiheutuneet kosketuksesta merenpohjaan. Arviointityössä ei ole löydetty viitteitä törmäyksestä tai räjähdyksestä ennen uppoamista.
Arvioinnin mukaan Estonian uppoamisen välitön syy oli alkuperäisen tutkinnan mukaisesti aluksen keulan rakenteiden pettäminen kovassa merenkäynnissä. Keulavisiiri vaurioitui ja irtosi siihen kohdistuneiden aaltojen aiheuttaman kuormituksen seurauksena, mikä johti rampin avautumiseen ja veden pääsyyn autokannelle.
– Uppoamisen mallintaminen tukee aiempaa skenaariota: veden nopea pääsy autokannelle johti aluksen nopeaan kallistumiseen, onnettomuustutkijoiden tiedotteessa todetaan.
Viron lippuvaltiona johtamaa uutta alustavaa arviointia ovat tehneet Viron ja Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaiset sekä Suomesta Onnettomuustutkintakeskus. Estonian turma sattui kansainvälisellä merialueella Suomen talousvyöhykkeellä.
Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut Estonia upposi myrskyisessä säässä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä, heistä suurin osa ruotsalaisia. Kyseessä on suurin rauhan ajan merionnettomuus Euroopassa.
Tutkijoiden mukaan Estonian hylyn kunto heikkenee koko ajan ja sen asento todennäköisesti muuttuu, mikä mahdollistaa jatkossakin uusien repeämien paljastumisen.
Viron ja Ruotsin tutkintaviranomaisten mukaan Estonia ei ollut merikelpoinen lähtiessään viimeiselle matkalleen. Selvityksen mukaan aluksessa oli havaitsemattomia rakenteellisia heikkouksia, eikä sen liikennöintiin vaikuttavia rajoitteita ollut kirjattu aluksen todistuksiin. Näiden takia Estonian ei olisi pitänyt liikennöidä Tallinna-Tukholma -reitillä.
Nyt julkaistavan loppuraportin mukaan Estonian uppoaminen ei johtunut yhdestä ainoasta syystä eikä miehistön toimista.
Sen sijaan kyse oli laajemmin merenkulkualan tarkastuksiin ja hyväksyntöihin liittyneistä puutteista, jotka yhdistettynä merenkulkualalla vallinneeseen turvallisuuskulttuuriin loivat tilanteen, jossa onnettomuuden mahdollisuutta oli tutkijoiden mukaan käytännössä mahdotonta ennakoida.