Tutkimus: Suomalaiset, erityisesti suomalaisnaiset, tarttuneet Pohjoismaissa aktiivisimmin toimeen ilmastovaikutustensa pienentämiseksi
Runsas puolet suomalaisista uskoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa heihin henkilökohtaisesti ainakin jossain määrin seuraavan 10 vuoden aikana.
Pohjoismaisittain suomalaiset, etenkin suomalaisnaiset, ovat ryhtyneet aktiivisimmin toimiin ilmastovaikutuksensa pienentämiseksi.
Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia modernimpi ilmastotoimijakansa.
He ovat tehneet ja suunnittelevat tekevänsä monia ympäristöystävällisyyteen pyrkiviä muutoksia kulutukseensa ja liikkumiseensa, osoittaa Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimus.
Yleisin keino muuttaa elintapoja ympäristöystävällisemmiksi on Suomessa ollut jätteiden parempi lajittelu, jota kertoo tehneensä 61 prosenttia suomalaisista.
Kulutustottumuksia on muutettu vähentämällä vaatteiden, energian ja lihan kulutusta sekä ostamalla ympäristöystävällisempää ruokaa.
Muut pohjoismaat jäävät lähes kaikilla mittareilla suomalaisten taakse ympäristöystävällisempien valintojen osalta.
Suomalaisista vajaa kolmannes myös uskoo, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan kielteisiä vaikutuksia heidän henkilökohtaiseen talouteensa.
– Ilmastonmuutos vaikuttaa kansantalouden moniin osa-alueisiin, kuten metsätalouteen, energian kulutukseen ja matkailuun niin maailmalla kuin Suomessa. Valtiovalta ja monet yritykset panostavat ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja näin ollen ilmiö varmasti vaikuttaa vähitellen lähes kaikkiin suomalaisiin tavalla tai toisella, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Hän lisää, että ilmastonmuutoksen torjunta ja muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä asioita, joten on tärkeää, että suomalaiset ovat valveutuneita oman taloutensa ja kulutustottumusten osalta.
Suomalaiset aikovat myös edelleen jatkaa toimia ympäristöystävällisemmän elämän osalta aktiivisemmin kuin pohjoismaiset naapurinsa.
Tulevien viiden vuoden aikana yleisimmin suunnitelluksi ympäristöystävälliseksi elämänmuutokseksi nousee edelleen parempi jätteiden lajittelu (38 %).
Vastaajista 36 prosenttia pyrkii vähentämään energiankulustaan kotona ja samansuuruinen joukko ostamaan ympäristöystävällisempää ruokaa.
Kun kaikilta pohjoismaalaisilta kysyttiin, mitkä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt heitä eniten huolettavat, kaikissa maissa ykköshuoleksi nousivat sään ääri-ilmiöt.
Suomalaisista ja tanskalaisista niistä on huolissaan joka toinen, ruotsalaisista ja norjalaisista harvempi (41 % ja 37 %).
Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten huolissa korostuvat luonnon monimuotoisuuden häviäminen, ilmastonmuutoksesta johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet ja konfliktit sekä lisääntyvä ilmastopakolaisuus.
Tanskalaiset ovat luonnollisesti muita pohjoismaalaisia enemmän huolissaan vedenpinnan noususta ja tulvista.
– Moniin muihin maihin verrattuna Suomi saattaa olla verraten turvassa ilmastonmuutoksen kaikkein ikävimmiltä suorilta vaikutuksilta, mutta maapallo ja maailmantalous ovat yhteisiä meille kaikille, Kuoppamäki toteaa.
Pääekonomisti painottaa, että ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä ja kansallisen tason poliittisia toimia ympäristölainsäädännön ja verotuksen puolella, mutta myös yksilöiden omilla valinnoilla voi vaikuttaa.
– Esimerkiksi ruokahävikin minimointi tuntuu säästönä omassa kukkarossa ja samalla ilmastokin kiittää, hän summaa.