Tutkimus: Diabetekseen sairastuneiden lasten tehohoidon tarve kasvoi koronaepidemian alussa
Diabetekseen sairastuneet eteläsuomalaiset lapset tulivat koronaepidemian alkuvaiheissa hoitoon aikaisempaa huonokuntoisempina ja tarvitsivat huomattavasti useammin tehohoitoa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Helsingissä sijaitsevan Uuden lastensairaalan teho-osastolla hoidettiin viime vuoden huhti–lokakuussa kahtakymmentä diabetekseen sairastunutta lasta vaikean ketoasidoosin takia, kun aikaisempina vuosina vastaavalla ajanjaksolla tällaisia potilaita on ollut keskimäärin 6–7. Ketoasidoosi on hengenvaarallinen tila, joka syntyy useammin silloin, kun diabeteksen hoidon aloitus viivästyy.
Lasten tehohoitoisen diabeteksen yleistyminen ei johtunut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastumisesta, sillä lapsilta ei löytynyt viitteitä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Diabetekseen sairastuneiden lasten kokonaismäärä lisääntyi tarkastelujaksolla hieman, mutta se ei riitä selittämään tehohoitoon joutuneiden lasten määrän huomattavaa lisääntymistä.
Tutkimuksen mukaan on todennäköistä, että koronaepidemian alkuvaiheen tiukat rajoitustoimet nostivat lapsiperheiden kynnystä hakeutua hoitoon. Tämän lisäksi terveydenhuollossa tapahtuneet nopeat muutokset saattoivat hidastaa hoitoon pääsyä.
– Tulokset haastavat terveydenhuollon ammattilaisia pohtimaan keinoja kohdentaa palvelut myös poikkeusaikana siten, että nopeaa hoitoa vaativien sairauksien hoitoon ei synny tarpeettomia viiveitä, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta tiedotteessa.
– Tärkeintä on viestittää lapsiperheille, että äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee arviota ja hoitoa samalla tavoin kuin ennen pandemiaa, muistuttaa erikoislääkäri Santtu Heinonen tiedotteessa.
Tutkimuksen tekivät HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja Helsingin yliopisto.
Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta, joista noin kolmasosa on hoidossa HUSissa.