Tutkijat löysivät 4000 vuotta vanhan ruton
Tutkijat ovat löytäneet Britanniasta 4000 vuotta vanhaa ruttoa DNA-näytteistä, kertoo BBC.
Ne ovat vanhimmat todisteet rutosta Britanniassa.
Tutkijat tunnistivat kolme yersinialajin bakteerin aiheuttamaa ruttoa ihmisjäännöksistä, joista kaksi sijaitsi joukkohaudassa Somersetissä ja yksi muistomerkissä Cumbriassa. Ruttoa löytyi kahdelta lapselta, joiden uskotaan olleen 10–12-vuotiaita kuollessaan, sekä yhdeltä 35-45-vuotiaalta naiselta.
Tutkijaryhmä otti pieniä luustonäytteitä 34 vainajan hampaista.
Tutkimustulosten mukaan on todennäköistä, että ruttoon sairastuneet kolme ihmistä elivät suunnilleen samaan aikaan. Tutkijoiden mukaan tämä ruttokanta tuli todennäköisimmin Keski- ja Länsi-Eurooppaan noin 4800 eKr., kun ihmiset levisivät Euraasiaan. Uusi tutkimus viittaa siihen, että se ulottui Britanniaan asti.
Lontoolaisen biolääketieteen tutkimuskeskuksen Francis Crick Instituten tutkijat työskentelivät Oxfordin yliopiston, Levensin paikallishistoriallisen ryhmän sekä welssiläisen Wells & Mendip -museon kanssa.
Terveyskirjaston mukaan rutto on pienten nisäkkäiden ja näiden kirppujen välityksellä ihmiseen tarttuva tauti. Sen aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri. Ihmisen kannalta asutusten liepeillä oleilevat rotat ovat tärkein tartunnan lähde.
Rutto, nimellä musta surma, on aiheuttanut historian pahimpia maailmanlaajuisia epidemioita eli pandemioita. Suomeen se iski viimeksi voimalla Venäjän kautta vuonna 1710, jolloin se tappoi kolmanneksen Turun ja kaksi kolmasosaa Helsingin asukkaista.