Tutkija: Ukrainan hyökkäyksestä Krimille ei todisteita

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Kristi Raikin mukaan ei ole näyttöä siitä, että Ukraina olisi tehnyt aseellisen hyökkäyksen Krimille.

– Ainoa mistä on jotain vahvistamattomia viitteitä on se, että joku Ukrainan kansalainen on otettu kiinni Krimillä. Se ei tarkoita, että mikään muu näistä Venäjän väitteistä olisi totta.

Venäjä väitti eilen, että Ukraina olisi yrittänyt hyökätä Krimin niemimaalle aseellisesti.

Raik arvioi, että Venäjällä voi olla monia motiiveja väittää tällaisia.

Venäjä on viime aikoina siirtänyt sotakalustoaan Krimin suuntaan. Väitteillä se voi haluta oikeuttaa näitä toimia.

– Yksi tärkeä motiivi on, että halutaan luoda sellaista käsitystä, että Ukraina on syypää siihen, että jännitteet Krimillä ja Itä-Ukrainassa kiristyvät. Samalla voidaan luoda käsitys, että on Ukrainan syy, jos rauhanprosessi kaatuu.

Ukrainallahan on tässä kuussa oma itsenäisyyden 25-vuotisjuhla.

Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Juha Virtanen

Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Juha Virtanen arvioi myös, että kyse on Venäjän informaatiovaikuttamisesta.

Hänen mukaansa Ukrainassa toimenpiteet on tulkittu toimina heikentää maan asemaa tai häivyttää jotain muuta Venäjän toimintaa.

– Ukrainallahan on tässä kuussa oma itsenäisyyden 25-vuotisjuhla. Tuskin heillä ennen sitä on mitään haluja lähteä omiin tempauksiin.

Virtasen mukaan Venäjä on jo aiemmin väittänyt, että Krimillä olisi ollut ”tunkeilijoita ja sabotaasia”.

Hänen mukaansa sotakalustoa Krimille on siirretty todennäköisesti osana sotaharjoituksia.
– Tietenkin tämä herättää huolta, että mistä on kyse.

Minskin rauhansopimus on ollut jo pitkän aikaa kuollut kirjain, mutta nyt idän rauhanneuvotteluiden jatkuminen näyttää entistä epätodennäköisemmältä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti eilen, että niin sanotun ”Normandian nelikon” tapaamisia on turha jatkaa.

Venäjä, Ukraina, Ranska ja Saksa ovat tavanneet säännöllisesti keskustellakseen Itä-Ukrainan konfliktista.

Putinin mukaan näissä tapaamisissa ei tässä tilanteessa ole mitään järkeä.

– G20-kokouksessa piti ensi kuussa olla nelikon tapaaminen. Toimet voivat liittyä siihen. Näistä toimenpiteistä ei tiedä, mitä missäkin järjestyksessä tehdään ja miksi, Virtanen sanoo.

Raik ei pidä kovin todennäköisenä, että Venäjän tavoite olisi nyt vallata uusia alueita Itä-Ukrainassa.

Pikemminkin tavoite voi olla luoda maahan sisäistä sekasortoa, jolloin se voi vaikuttaa Ukrainan ulkopoliittiseen suuntautumiseen.

Virtasen mukaan uudet hyökkäykset idässä ovat mahdollisia, mutta ainakaan Ukrainassa ei ole ollut tietoa asiasta.

– Ainakaan Ukrainan tiedustelupalvelulla ei ole ollut tällaista tietoa. Tilanne rajalla on jatkunut kuten aiemminkin. Tulitauko ei ole pitänyt, mikä on huolestuttavaa.