Tutkija ei usko Georgian protestien johtavan tälläkään kertaa hallinnon kaatumiseen
Georgiassa useita päiviä jatkuneet laajat EU-myönteiset mielenosoitukset tuskin johtavan maan hallinnon kaatumiseen, arvioi vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau Ulkopoliittisesta instituutista.
Muutosta toivovien kannalta tilanne on itse asiassa huonompi kuin aiempien vuosien protestien aikana, koska yhä useammat georgialaiset pelkäävät nyt sodan, eli Venäjän aggression, leviämistä maahan.
– Se on ihmisten takaraivossa, ja hallitus käyttää pelkoa hyväkseen, Nizhnikau sanoo.
Hänen mukaansa pelko lamaannuttaa myös ihmisiä, jotka saattavat muuten ajatella myönteisesti eurooppalaisista arvoista ja EU:sta. Venäjän uhkaavien lausuntojen lietsoma sodan pelko kuitenkin estää oppositiota mobilisoimasta riittävästi väkeä tuekseen muutoksen aikaansaamiseksi.
Nizhnikau muistuttaa Georgian poliittisen kriisin ja protestien jatkuneen vaihtelevalla intensiteetillä nyt ainakin neljä vuotta. Tällä kertaa erona aiempaan on hänen mukaansa vain se, että poliisi on käyttänyt niin kovia otteita mielenosoittajia vastaan.
– Jos hallitus menee väkivallassa liian pitkälle, se voi muuttaa kaiken. Mutta toistaiseksi hallitus selviytyy näistä protesteista, Nizhnikau arvioi.
Mahdollisen vallanvaihdon yhteydessä Venäjän katsoisi hänen mukaansa sitä, kuka valtaan nousee. Jos se olisi nykyinen oppositio, Venäjä todennäköisesti ryhtyisi monenlaiseen hybridivaikuttamiseen ja epävakauden luomiseen Georgiassa.
Avoimeen hyökkäykseen Nizhnikau ei usko, koska Venäjän sotilaalliset voimavarat ovat niin paljon kiinni Ukrainassa.
Nizhnikaun mukaan uutiskuvat mielenosoituksista Tbilisissä voivat antaa tilanteesta osin väärän kuvan, koska Georgian pääkaupungin asukkaat ovat keskimääristä nuorempaa ja liberaalimpaa väkeä.
Muualla maassa, mistä nykyinen valtapuolue Georgialainen unelma ammentaa kannatuksensa, ollaan paljon konservatiivisempia.
Lokakuun parlamenttivaalit olivat vilpilliset, mutta ne antoivat Nizhnikaun mukaan poliittisten ryhmien kannatuksesta kuitenkin oikeansuuntaisen kuvan. Hän arvioi, että Georgialainen Unelma -puolueen vajaan 54 prosentin äänisaalista aitoa kannatusta on noin 40 prosenttia ja loppu selittyy vilpillä.
– Mutta heillä on siis suurta kannatusta maassa, Nizhnikau korostaa.
Nizhnikaun mukaan nykyiset vallanpitäjät voivatkin suhtautua tilanteeseen melko luottavaisesti. He voivat muun muassa ryhtyä käyttämään kansalaisjärjestöjä ja mediaa vastaan aiemmin hyväksyttyä lakia ulkomaisista agenteista Venäjän esimerkin mukaisesti.
– He pyrkivät murskaamaan kansalaisyhteiskunnan, ja tilanne Georgiassa pahenee, Nizhnikau ennustaa.
Toinen muistamisen arvoinen seikka on se, että myös monet Eurooppa-myönteiset georgialaiset ovat olleet hyvin pettyneitä EU:hun, jonka he kokevat hylänneen Georgian Venäjän armoille aina vuoden 2008 sodasta alkaen. Nizhnikaun mukaan EU:n pitäisikin päättää, mitä se oikein Georgian suhteen tavoittelee.
– Onko Bryssel tosissaan integroimassa Georgiaa demokraattiseksi jäseneksi vai haluaako se vain pelata geopoliittista peliä ja estää maan luisumisen liian lähelle Venäjää, Nizhnikau kuvailee vaihtoehtoja.
Toistaiseksi EU on hänen mukaansa reagoinut tapahtumiin aina vasta jälkikäteen ja liian myöhään.