Tuloerot ja koulutus näkyvät sitkeästi myös terveydessä – osa ihmisistä elää sairaamman ja lyhyemmän elämän kuin toiset

Suomen väestön terveydessä ilmenee sitkeitä eroja, jotka johtavat siihen, että osa ihmisistä elää sairaamman ja lyhyemmän elämän kuin toiset, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu.

Erot väestöryhmien välisessä terveydessä ovat vuosien kaventamistoimien jälkeen pysyneet ennallaan, joiltakin osin jopa kasvaneet.

Tutkimusten mukaan on tyypillistä, että mitä alhaisempi on ihmisen sosioekonominen asema esimerkiksi tulojen tai koulutuksen mukaan katsottuna, sitä heikompi on hänen terveytensä.

Esimerkiksi alkoholiin liittyvät kuolintapaukset ovat pienituloisilla miehillä selkeästi yleisempiä kuin suurituloisilla miehillä. Vuonna 2018 hyvätuloisiksi miehiksi laskettavia menehtyi alkoholiin liittyen alle 1  000, pienituloisia taas lähes 5  000.

Terveys vaihtelee myös eri etnisissä ryhmissä, ja esimerkiksi maahanmuuttajien väliset erot ovat suuria.

THL:n tutkimuksesta selviää, että Afrikasta tulevat kokevat olonsa kaikkein terveimmiksi, jopa koko väestöä keskimäärin paremmaksi. Ryhmään ei selvityksessä laskettu Pohjois-Afrikkaa.

Myös esimerkiksi EU:sta ja Pohjois- tai Etelä-Amerikasta tulevat ovat itsensä terveimmiksi kokeneiden joukossa. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä Aasiasta tulleet kokevat itsensä vähiten terveiksi.

Väestön terveys vaihtelee myös alueiden välillä. Etelä- ja länsisuomalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin itä- ja pohjoissuomalaiset. Esimerkiksi itäisessä Suomessa asuvat arvioivat työkykynsä useammin heikentyneeksi kuin läntisessä Suomessa asuvat.

Jotta väestön terveyden eroihin pystytään puuttumaan tehokkaasti, tarvitaan tietoa nykytilasta sekä erojen systemaattista seurantaa ja arviointia, THL toteaa.