"Tulkaa tupaillat takaisin" – Liisa Hyssälän tupailta Turussa oli kuin lupaus uuden ajan alkamisesta
Kun iltahämärä laskeutui perjantaina, turkulaisen kerrostalon porraskäytävässä oli ruuhkaa.
– Tervetuloa! toivotti Liisa Hyssälä ja halasi hellästi jokaisen tupailtaan tulevan.
Olisittepa nähneet ne hymyt, kirkkaat silmät, kukkakimput ja kuulleet iloisen puheen porinan.
Hyssälä oli kutsunut koolle häntä ja puhujavieraiksi saapuvia Sirkka-Liisa Anttilaa ja Annika Saarikkoa vuosien varrella tukeneita keskustalaisia naisia.
Huoneet olivat täynnä tuoleja, hyvä niin, sillä paikalla oli reilu parikymmentä naista ympäri Varsinais-Suomea.
Sirkka-Liisa Anttila pursui intoa, ihmekö tuo, forssalainen oli näet pyöräillyt aamulla 12 kilometriä rapsakassa vastatuulessa.
Anttila kantoi huolta hälytysmerkeistä, joita on ilmassa. Lasten ja nuorten pelko vähän kaikesta näyttää lisääntyvän.
– Asioita on tehtykin paremman eteen, mutta miten nuo saadaan tiedoksi niille, jotka näyttävät nyt ahdistuvan, Anttila kyseli.
Isona haasteena politiikan tekemiselle hän näkee nyt, miten ihmiset saadaan ulos omista kuplistaan ja maailmoistaan, sillä tuo hajottaa.
Annika Saarikko ennätti Turkuun ajoissa, vaikka Elokapinan joukot täyttivätkin valtiovarainneuvoston portaat Helsingissä.
– Nuoret pitää ottaa tosiaan. Mukana on 15-vuotiaita nuoria, jotka ajattelevat että maailma loppuu tähän paikkaan, kun päättäjät eivät huolehdi ilmastosta, Saarikko muistutti.
Saarikon mukaan keskustalaisilla on järkivihreä luontosuhde, asiat ovat ratkaistavissa ja suomalaiset suuryritykset ovat jo toimineetkin noin omalta osaltaan.
Tuo pitäisi nyt saada nuorten tietoon.
– Jos toivoa ei kyetä luomaan, asia on hirveän raskas nuorten kannalta.
Illan esittelykierroksella mukana olleet naiset kertoivat, millä eri tavoin olivat tukeneet ministerikolmikkoa vuosikymmenten varrella.
Jokunen kertoi vain äänestäneensä, mutta yllättyi isosti Saarikon sanoista.
– Emmehän me muuta tarvitsekaan kuin luottamusta ja ääniä.
Tiesitkö että Saarikko loihtii tyhjästä vaikka mitä?
On naisten ilta ja ilma on sakeana tunteista. Luottamus on tälle valtiovarainministerille yhtä kuin tunne ja siinä on vaalityön koko juju.
– Sitä joko luottaa tai ei luota.
Kun luottamusta löytyy, löytyy myös aikaa ja intoa jakaa esitteitä, keittää kahvia ja leipoa pullaa.
”Rakas Liisa”, nuo sanat sanottiin illan aikana moneen kertaan.
Kakkukahvin aikaan illan emäntä pudotti uutispommin ja kertoi muuttavansa tyttärensä perheen luokse Ateenaan Kreikkaan.
Ikiajoiksiko, sitä ei tiedä vielä.
– Olen antanut itselleni luvan tulla maitojunalla takaisin heti, jos en viihdy siellä.
Kahden lapsenlapsen mummu haluaa seurata pienokaisten kasvamista läheltä ja pieni muukin toive kiehtoo rinnassa.
Maria Kallas kertoi television dokumentissa löytäneensä Ateenasta laivanvarustajan. Ja jotain samaa Liisa toivoisi itselleenkin.
– Kai sieltä joku minullekin löytyy. Jos ei laivanvarustajaa, niin joku Terhi-perämoottori kuulostaisi jo kivalta.
Annika Saarikko puolestaan oli niin vaikuttunut ja innostunut tupaillan annista, että julkaisi sen tiimoilta myös näyttävän facebook-päivityksen.
– Ehkäpä tämä koronakriisin jälkeinen aika voisi jopa olla tupailtojen uuden tulemisen aika, hän muistutti päivityksensä lopuksi.