Tukiloukkuja ja koulutuksen puutetta – suomalaiset nuoret saavat tukea, mutta eivät työllisty

Suomessa tuet tavoittavat juuri ne nuoret, jotka niitä eniten tarvitsevat, kertoo Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n hankepäällikkö Veerle Miranda. Jopa 91 prosenttia työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävistä nuorista, saa jotain rahallista tukea valtiolta.

Miranda on havainnut, että suomalaisessa sosiaaliturvassa on selkeitä tukiloukkuja. Koska tukia on tarjolla, voivat nuoret päätyä lipumaan tuesta toiseen.

Tukijärjestelmän pirstaloituneisuus on Mirandan mukaan iso ongelma. Ihannetilanteessa työllistämiseen pyrkivät palvelut ja tukipalvelut olisivat yhden katon alla.

Sanktioihinkaan ei tulisi lähteä liian kevyin perusteluin. Jos riittävä tuki on tarjottu, eikä nuori silti ryhdy toimeen ovat sanktiot Mirandan mukaan oikeutettuja.

– Jos tukea ei ole tarjottu, on ratkaisu hyvin julma ja sillä voi olla nuorelle pitkäaikainen vahingollinen vaikutus, Miranda toteaa.

Miranda oli tiistaina Helsingissä julkistamassa raporttia OECD:n selvityksestä, jossa arvioitiin 15–29-vuotiaille suunnattujen palvelujen toimivuutta Suomessa.

Yksi merkittävä aihe oli koulutus.

Suomalaisilla työmarkkinoilla on kaikista OECD-maista ylivoimaisesti suurin kysyntä ja tarve korkeakoulutetulle työvoimalle. Yli 90 prosenttia töistä vaatii korkeakoulutusta. Työmarkkinoiden vaatimusten ja koulutuksen välillä on kuitenkin merkittävä epäsuhta.

Suomen korkeakoulujärjestelmä on yksi valikoivimmista, mikä viivästyttää opintojen aloittamista ja pakottaa hakijoita pitämään välivuosia vastoin tahtoaan, raportissa sanotaan.

Keinoiksi OECD esittää korkeakoulutuksen pääsykoejärjestelmän uudistamista sekä korkea-asteen koulutuksen kapasiteetin laajentamista ja tarvittaessa opintotukijärjestelmän kehittämistä.

Opintolainojen ottaminen on lisääntynyt viime vuosina. Samaan aikaan korkeakouluihin hakeutuvien nuorten aikuisten määrä on laskenut.

– Jos lainojen suosiminen johtaa siihen, että nuoret eivät hakeudu korkeakoulutukseen, on meillä ongelma, Miranda toteaa.

OECD suosittelee myös, että oppivelvollisuusikä nostettaisiin Suomessa 18:aan ikävuoteen. Tällä saataisiin OECD:n mukaan korotettua kynnystä siihen, että toisen asteen koulutus jätettäisiin suorittamatta.

Ruotsinkielisten opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Bicca Olin painottaa, että oppivelvollisuusiän nostaminen vie nuorilta valinnanvapauden ja tämän myötä myös motivaation.

– Nuorten pakottaminen ei ole ratkaisu. Minä olen yksi niistä nuorista, jotka eivät olisi valmistuneet, jos (toisen asteen käymisessä) kyse ei olisi ollut omasta valinnastani, Olin lataa.

Suomen ammattiin opiskelevien liiton puheenjohtaja Elias Tenkanen toteaa vastineena, ettei hän koe oppivelvollisuuden jatkamista pakottamisena. Hänen mielestään kyse on siitä, että valtiolle siirretään velvollisuus opetuksen järjestämisestä.