Toimittajalta | Voi tätä kiemurtelua! – Hallitus törmäsi "toksiseen" sanaan
Ne olivat pitkiä tunteja. Keväällä 2021 eduskunta käsitteli EU:n koronaelvytyspakettia. Perussuomalaiset yritti jarruttaa sen hyväksymistä puhemaratonilla, joka kesti kaikkiaan neljä vuorokautta.
Perussuomalaisten kansanedustajat puhuivat eduskunnan suuressa salissa yöt läpeensä milloin Punahilkasta tai vanhoista virsistä, välillä toki itse asiasta eli elpymispaketista. Nykyinen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) jauhoi omaa monologiaan kaikkiaan kahdeksan tuntia.
Varsinainen kirosana perussuomalaisille oli yhteisvelka. Marinin hallitusta ja etenkin keskustaa he pitivät paketin pahimpina syntipukkeina.
Kirosana yhteisvelka oli myös kokoomukselle. Puolue vastusti pakettia kiivaasti, mutta taipui sitä sittemmin kannattamaan. Tosin kansanedustajien rivit rakoilivat.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, voisi sanoa neljä vuotta myöhemmin.
Nyt kokoomus ja perussuomalaiset ovat itse ajamassa läpi EU:n yhteisvelkaa, vaikka he kovasti yrittävät sitä muuksi selittää.
Kyse on EU:n Safe-rahoitusvälineestä, jonka kautta myönnetään jäsenmaille lainoja puolustushankintoihin. Eduskunnan suuri valiokunta päätti viime viikolla yksimielisesti, että Suomi kannattaa hanketta.
Rahoitusvälineen takana seisoivat kiltisti ja yksituumaisesti myös suuren valiokunnan perussuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustajat.
Ei ole ihme, että monia tilanne suorastaan huvitti.
– Tuli päivä, kun yksimielisesti perussuomalaisten kanssa hyväksyimme suuressa valiokunnassa EU:lle yhteisvelkaa ja kokoomuksen kanssa EU:n taloussäännöistä poikkeamisen, kirjoitti SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen viestipalvelu X:ssä.
Ajat ovat tosiaan poikkeukselliset.
Venäjä on valtava uhka ja Atlantin takana oleva Yhdysvallat nykyisellään sangen arvaamaton. Euroopan on keksittävä keinot oman puolustuksensa kohentamiseen. Safe-rahoitusväline on yksi vastaus siihen.
Siksi Safe-rahoitusvälineestä, etenkin sen hyvistä ja huonoista puolista, soisi käytävän kunnollista ja rehellistä poliittista keskustelua.
Mutta ei. Perussuomalaiset ja kokoomus aloittivat aiheen tiimoilta ihmeellisen poliittisen spinnauksen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) yllätti monet viikonloppuna väittämällä, ettei Safe-paketissa olisi kyse yhteisvelasta.
Orpolla oli toki pointtinsa. Hän täsmensi, ettei Safe ole aivan samanlainen paketti kuin korona-ajan elpymisrahasto. Safe-rahoitusvälineessä unioni ei jaa jäsenmaille suoria tukia, vaan jäsenmaat ottavat komissiolta lainaa. Jäsenmaat myös vastaavat vain omista lainoistaan.
Mutta miksi ihmeessä Orpo lähti saivartelemaan yhteisvelan käsitteellä? Se oli aivan turhaa, sillä yhteisvelkaa Safe-rahoitusväline kuitenkin pohjimmiltaan on, totesi akatemiatutkija Timo Miettinen maanantaina Suomenmaalle.
Miettinen korosti, että EU-komissio nostaa lainaa unionin budjettia vastaan. Jäsenvaltiot eivät takaa toistensa lainoja suoraan, mutta sitoutuvat EU:n budjetin rahoittamiseen.
– Ja kun EU:n budjettia käytetään vakuutena näille lainoille, niin kyse on yhteisestä lainan takauksesta, Miettinen sanoi.
Samansuuntaisesti asiaa kommentoivat myös finanssineuvos Antti Kekäläinen valtiovarainministeriöstä Ilta-Sanomille ja Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Iltalehdelle.
Orpon saivartelua voi ymmärtää siitä näkökulmasta, kuinka toksinen sana yhteisvelka on.
Siihen liittyy vahva mielikuva vauraasta Pohjois-Euroopasta, joka joutuu lappaamaan rahaa holtittomasti euroja tuhlailevalle Etelä-Euroopalle.
Yhteisvelka on vaikea asia myös keskustalle, jonka rivit niin ikään rakoilivat kevään 2021 äänestyksessä.
Kaikkein eniten yhteisvelkaa ovat kuitenkin mustamaalanneet perussuomalaiset. He ovat kaikkein eniten myös esiintyneet kansan puolustajina, jotka eivät anna eurojen valua Brysselin herrojen taskuihin.
Orpo pyrkikin uskotteluillaan rauhoittelemaan paitsi omiaan, niin ennen kaikkea kannatuskriisissä rypevää hallituskumppaniaan.
Perussuomalaisissa kuitenkin kytee.
Kannatuskäyrät osoittavat jo valmiiksi rajusti alaspäin. Siinä tilanteessa yhteisvelkaa on epämieluisaa selitellä kansalaisille. Entinen puoluesihteeri Arto Luukkanen ilmoittikin yhteisvelan vuoksi haastavansa Riikka Purran puolueen puheenjohtajakisassa.
Puoluejohdossa tilannetta ei kuitenkaan haluta katsoa silmiin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä yritti sysätä koko asian muiden niskaan. Samalla hän taivasteli, miksi yhteisvelka-sana on niin latautunut.
– Tämä suomalainen jankutus ”yhteisvelasta” lienee varsin ainutlaatuinen ilmiö Euroopassa, eikä kiinnosta ketään muuta. Luultavasti media otti asiakseen johtaa kansaa harhaan asiassa, koska laski että siten voitaisiin vahingoittaa perussuomalaisia, Mäkelä pauhasi X:ssä.
Kukahan sen jankutuksen aloitti, voisi Mäkelältä kysyä ihan ensimmäiseksi.