Tiilikainen: Miksi mustamaalaus, Touko Aalto? – Vihreiden ympäristölinjaukset saivat monen keskustalaisen älähtämään

Politiikka

Vihreiden ympäristölinjaukset herättivät viikonvaihteessa keskustapiireissä laajaa ihmettelyä.

Asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Tiilikainen syytti Twitterissä vihreiden puheenjohtajaa Touko Aaltoa mustamaalauksesta.

Syynä oli Aallon puoluekokouksessa esittämä väite, jonka mukaan luontoa ei suojella, jos vihreät eivät ole vallassa.

– Suosittelen faktantarkistusta. Uusia suojelupäätöksiä on kaudellani tehty 69 000 hehtaaria. Vihreiden saldo viime yrittämällä oli noin 40 000 hehtaaria, Tiilikainen tviittasi.

Mikkö Kärnä oli jälleen seurannut tiiviisti vihreiden puoluekokousta ja kauhisteli blogissaan vihreiden ympäristölinjauksia maalaisnäkökulmasta pelottaviksi.

– Politiikassa haetaan vahvasti omille tavoitteille myönteisiä mielikuvia. Toivottavasti ne kuitenkin maltettaisiin pohjata faktoihin. Keskusta ja vihreat lähellä toisiamme luonnonsuojelussa, vaikka tänäkin viikonloppuna pelkkiä puheita kuunnellut voisi luulla toisin, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen tviittasi.

– Vihreät siis vaativat, että Sipilän hallituksen jälkeen ilmastopolitiikan suunta on heti käännettävä. Käännettävä siis taas huonommaksi, Aleksi Koivisto tviittasi.

Totta kai pidän ihan positiivisena ja normaalina, että silloin on osunut naulan kantaan, kun kepu älähtää.

Touko Aalto

Puoluekokouksesta sunnuntaina tavoitettu Aalto ei ole tutustunut Tiilikaisen lukuihin tarkemmin, mutta vastaa kritiikkiin huumorilla.

– Totta kai pidän ihan positiivisena ja normaalina, että silloin on osunut naulan kantaan, kun kepu älähtää.

Aalto muistuttaa hallitusohjelman tavoitteesta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään 2020 mennessä.

– Ministeri Tiilikainen on jo itse myöntänyt, että tähän tavoitteeseen ei tämä hallitus pääse, Aalto sanoo STT:lle.

Aallon mukaan hallituksen siunauksella tehdyt lisämetsähakkuut tekevät käytännössä tyhjiksi kaikilla muilla sektoreilla tapahtuvat päästövähennykset.

Hän sanoo, että lisähakkuut uhkaavat voimakkaasti luonnon monimuotoisuutta ja heikentävät kykyä torjua ilmastomuutosta.

Puoluekokouksen seuraaminen on jälleen kerran ollut näin maalaisen näkökulmasta pelottava kokemus.

Mikko Kärnä

Eduskunnan viime viikolla jättänyt varakansanedustaja Mikko Kärnä on aktiivisesti seurannut vihreiden puoluekokousta ja hämmästelee vihreiden suojelupolitiikkaa.

– Puoluekokouksen seuraaminen on jälleen kerran ollut näin maalaisen näkökulmasta pelottava kokemus. Vihreät vaativat lisää ja taas lisää luonnonsuojelua, vaikka esimerkiksi Suomen metsäpinta-alasta on jo suojeltu erilaisin säädöksin yli 12 prosenttia. Lapin osalta suojeltuja metsiä on suhteellisesti eniten, peräti 27 prosenttia, Kärnä muistuttaa blogissaan.

Kärnän kotikunnassa Enontekiöllä koko kunnan pinta-alasta on suojeltu erilaisin säädöksin 85 prosenttia.

– Missä ihmeessä menee vihreiden suojelupolitiikan raja? Onko puolue koskaan tyytyväinen, ennen kuin kaikki ihmiset asuvat kaupungeissa ja muu maa on pelkkää luonnonsuojelureservaattia? Kärnä kysyy.

Kärnä toteaa, että suurimpia luonnonsuojelijoita näyttävät olevan puoluekokouksessa ne, jotka eivät itse asu suojelupäätösten piirissä.

– Ei vihreät ole ympäristöpuolue. Se on Suomen suurin kaupungistumispuolue.

Brysselin byrokratian ääni vaikuttaa vihreissä enemmän kuin maakuntien ja suomalaisten ääni.

Hanna Kosonen

– Brysselin byrokratian ääni vaikuttaa vihreissä enemmän kuin maakuntien ja suomalaisten ääni, ihmettelee puolestaan keskustan ilmasto-, energia ja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna Kosonen.

– Sipilän hallitus on ollut ilmasto- ja energiapolitiikassa edistyksellinen edelläkävijä. Siitä on osoituksena Suomen saama tunnustus ja maamme sijoitus ilmasto- ja energiapolitiikan tilaa kuvaavissa tilastoissa kuluneella hallituskaudella. Esimerkiksi Germanwatchin Climate Change Performance -indeksissä Suomi on noussut sijalta 31. sijalle 9. ja Maailman talousfoorumin energiapolitiikan muutossa kuvaavassa indeksissä Suomi on noussut 4. sijalle sijalta 12., Kosonen luettelee.