THL: Virusmuunnostartuntoja Suomessa kolmen kuukauden kuluttua yhtä paljon kuin alkuperäistä virustyyppiä
Noin kolmen kuukauden kuluttua virusmuunnostartuntoja on Suomessa yhtä paljon kuin alkuperäistä virustyyppiä, arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemissä laskelmissa.
THL on tehnyt laskelmista kolme mallinnusta, joita esiteltiin tiistaina laitoksen seminaarissa.
– Kaikissa näissä (kolmessa) tilanteessa tulee tasapainohetki, jolloin molempia kantoja on yhtä paljon. Kaikissa tilanteissa tasapainohetki tulee noin kolmen kuukauden kuluttua, THL:n tutkija Anna Suomenrinne-Nordvik sanoo.
Hänen mukaansa uuden koronavirusmuunnoksen tartuttavuus on puolitoistakertainen aiempaan tavanomaiseen virustyyppiin verrattuna.
Suomenrinne-Nordvikin mukaan vertailevaa aineistoa löytyy Tanskasta.
– Virusmuunnosten osuus on kasvanut eksponentiaalisesti rajoituksista huolimatta. Vaikka rajoitukset ovat saaneet tartunnat laskuun, niin muunnoksen osuus on noussut, hän jatkaa.
Virusmuunnoksen ominaisuudet ovat sellaiset, että sen osuus nousee, jos se pääsee leviämään väestössä.
äestössä leviämisellä tarkoitetaan sitä, että maahantuloon liittyvä tapaus on aiheuttanut tartuntaketjuja, joita ei ole saatu pysäytettyä, ja virusmuunnos on lähtenyt leviämään väestössä.
– On huomattu, että uuden kannan minimoiminen on se toimi, joka viivästää muunnoksen leviämisen alkua parhaiten, Suomenrinne-Nordvik sanoo.
Jos virusmuunnos on päässyt leviämään väestöön, muunnos kasvattaa osuuttaan myös sulun aikana, hän kertoo. Sulun jälkeen tartuttavuus on suurempi kuin ennen sulkua.
– Siitä seuraa, että epidemia kääntyy kasvuun sulun jälkeen, ja tulee mahdollisesti tarve uudelle sululle. Tämän perusteella voidaan sanoa, että ennakoivan sulun hyöty on kyseenalainen.
Laskelmien epävarmuuksia lisää, ettei rokotuksia ja kausivaihteluja ole huomioitu.
THL:n erityistutkija Simopekka Vänskä kertoi omassa puheenvuorossaan taustoja THL:n koronarokotussuositukselle. Siinä toisen eli vahvistusannoksen antamista siirrettiin neljän viikon sijaan 12 viikon päähän ensimmäisestä annoksesta.
– Pidempi annosväli tuottaa lähes poikkeuksetta paremman vasteen sekä määrällisesti että laadullisesti. Yleisesti tätä annosväliä voi pidentää, mutta ei lyhentää, Vänskä sanoo.
Vänskän mukaan ensimmäisestä rokoteannoksesta immuniteetti herää ja syntyy vaste. Toinen annos nostaa vasta-ainetasot jyrkemmin, mutta ne laskevat ja asettuvat sitten korkeammalle tasolle.
– Ensimmäisen ja toisen annoksen välissä immuniteetin tulee kypsyä, jotta toisesta annoksesta saadaan maksimaalinen hyöty, Vänskä lisää.
Vänskän mukaan koronarokotteiden nopea käyttöönotto on johtanut siihen, ettei ole pystytty tutkimaan optimaalista rokotusväliä annoksille. On kuitenkin viitteitä, että käytettävissä olevilla rokotteilla on hyvä teho jo yhdellä annoksella.