Tenon lohen tilanne on lohduton – edessä jo kolmas kieltokesä

Lohenpyynti Tenojoella kielletään jo kolmantena kesänä peräkkäin lohikannan heikon tilan vuoksi.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä esityksen lohen kalastuksen kieltämisestä toukokuun alusta joulukuun loppuun.

Maa- ja metsätalousvaliokunta piti mietinnössään Tenon lohen tilannetta äärimmäisen huolestuttavana. Lohikannan heikentyminen näyttää liittyvän lähinnä vaelluspoikasten eli smolttien siirtymiseen joesta mereen.

Kadon syitä ei tunneta tarkkaan, mutta ne liittyvät todennäköisesti ilmastotekijöiden ja merivirtojen muutoksiin ja meriveden lämpenemiseen ja happamoitumiseen. Seuraamuksena on ollut muutoksia lohen ravintoeläinten määrään ja koostumukseen. Myös lohenviljely meressä sekä merilajien kalastus saattavat vaikuttaa lohikantoihin.

Lisäksi heikon emokannan seurauksena syntyvään harvaan poikaskantaan kohdistuu jokivaiheessa suhteellisesti voimakkaampi saalistus petojen taholta sekä muiden lajien kilpailua.

Vuoden 2021 tutkimusraportin mukaan lähes kaikissa lohikannoissa mereltä palaava lohimäärä oli niin pieni, että se alitti kestävää poikastuotannon, eikä kalastettavaa ylijäämää ollut lainkaan.

Vuonna 2020 Tenojokeen nousi ennätyksellisen alhainen määrä eli vain noin 14 000 lohta, ja lohenkalastus kiellettiin kokonaan kahtena seuraavana vuonna lohikantojen vahvistamiseksi.

Jos lohenkalastusta ei olisi kielletty vuonna 2022, olisi jokeen nousevien lohien määrä jäänyt arvioiden mukaan vuoden 2020 tasolle tai jopa sen alle. Tenon eri lohikantojen tila jatkui viime vuonna edelleen heikkona, ja kutukannat olivat edelleen pieniä huolimatta tilan parantumisesta verrattuna vuoteen 2020.

Erityisesti suurten ja kutukannoille erittäin tärkeiden useamman merivuoden lohien määrä oli vähäinen. Jokeen nousevien emokalojen jälkeläiset ovat kalastettavissa noin 6—7 vuoden kuluttua niiden palatessa merivaellukselta jokeen kutemaan.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että toistuvien kalastuskieltojen myötä lohenkalastuksen kiellon vaikutukset kasvavat. Lohen kalastuksen kieltäminen kolmantena peräkkäisenä vuonna vaikuttaa haitallisesti saamelaisen kalastuskulttuurin jatkuvuuteen ja säilymiseen erityisesti perinnekalastajien jo nyt vähäisen määrän ja varsin korkean keski-iän takia.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kuitenkin katsonut, että kiellolle esitetty hyväksyttävät perusteet, koska lohikantojen tilan saaminen kestävälle tasolle on omiaan myös edistämään saamelaiskulttuurin jatkuvuutta.

Lohenkalastusta koskevat ratkaisut on tehtävä yhdessä Norjan kanssa. Ratkaisua hyvin vähäisestä lohen kalastusmahdollisuudesta saamelaisen kalastuskulttuurin turvaamiseksi on yritetty neuvotella, mutta edes vähäisestä kalastuksesta ei ollut mahdollista sopia kuluvalle vuodelle

Eduskunnan keskiviikon istunnossa SDP:n lappilainen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä muistutti myös lohenkalastuskiellon aiheuttamista vaikeuksista Utsjoen kunnalle, jolle lohiturismi on ollut tärkeä tulonlähde.

Ojala-Niemelä kertoi vierailleensa Utsjoella viikonloppuna. Hän luonnehti alueen tilannetta lohduttomaksi ja menetysten olevan aluetaloudelle vuositasolla viiden miljoonan euron luokkaa. Hän toivoi, että lohen suojelun ohella keskusteltaisiin myös taloudellisen kompensoinnin tarpeesta.

Muiden lajien kalastaminen joella on kuitenkin edelleen mahdollista. Kyttyrälohen pyyntiin esitetään ilmoitusmenettelyä, jonka avulla kyttyrälohen pyyntiin on mahdollista ryhtyä laajemmassa mittakaavassa.

Tutkimusten perusteella ei ole vielä aivan selvää, missä määrin kyttyrälohen voimakas lisääntyminen aiheuttaa haittaa Atlantin lohen elinvoimaisuudelle. Maa- ja metsätalousvaliokunta piti tärkeänä varmistaa, että kyttyrälohen pyyntimahdollisuus ei anna mahdollisuutta Atlantin lohen pyyntiin edes sivusaaliina.