Talousrähinä jatkui kyselytunnilla, Purra kävi kierroksilla
Oppositio ja hallitus jatkoivat eduskunnan kyselytunnilla kiivasta väittelyä siitä, kenen piikkiin Suomen joutuminen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli niin kutsutulle tarkkailuluokalle menee.
Kyselytunnin avannut SDP:n Riitta Kaarisalo muistutti valtiovarainministeri Riikka Purran (sd.) vielä keväällä vannoneen, että hänen vahtivuorollaan Suomi ei päädy alijäämämenettelyyn.
– No niin vain kävi, että siellä me nyt olemme ihan etupulpetissa asti, vaikka SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman teitä keväällä kehysriihen jälkeen tästä varoitti.
Kaarisalo huomautti Purran toistaneen koko hallituskauden, että on pakko leikata.
– Silti viime kevään puoliväliriihessä te päätitte yhtäkkiä romuttaa valtion tulopohjaa miljardien veronkevennyksillä, jotka hyödyttävät vain kaikkein varakkaimpia. Oman ministeriönne arvion mukaan nämä päätökset syventävät julkisen talouden alijäämää miljardikaupalla.
Kaarisalo kysyi Purralta, ottaako tämä nyt vastuun politiikkansa tuloksista ja Suomen joutumisesta EU:n syyniin.
Purra muistutti, että vientimarkkinoiden ja kauppapolitiikan ongelmilla ja Ukrainassa käytävällä sodalla on vaikutuksensa Suomeen.
– Tämä hallitus tekee parhaansa, ja minä ministerinä kannan vastuun tämän hallituksen talous- ja finanssipolitiikasta, ja hallitus kantaa kaikista päätöksistään, Purra totesi.
Kaarisalo huomautti, että vaalikauden alussa asiantuntijoiden kehotuksille kasvun edellytysten vahvistamisesta ja tulopohjan vakaudesta huolehtimisesta viitattiin kintaalla.
– Leikkaukset ilman kasvuvaikutusta heikensivät kotimarkkinoita, nostivat työttömyyttä ja supistivat taloutta, siis lisäsivät sitä alijäämää, jota nyt Brysselissä selitellään. Hallitus on syyttänyt kaikkia muita, vaikka menettely käynnistyi juuri teidän omien budjettiratkaisujen ja kasvua heikentävien toimien seurauksena.
Purra sanoi hallituksen kantavan vastuunsa omista päätöksistään tai tekemisistään.
– Mutta minä tai tämä hallitus ei voi kantaa vastuuta edellisten hallitusten tekemistä päätöksistä. Tässä maassa hallitus toisensa perään, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, on vähät välittänyt julkisesta velasta, on vähät välittänyt tuolla vaalikentillä siitä, mitä on luvannut äänestäjille, hän pauhasi.
Purra sanoi katseensa kääntyvän asiassa erityisesti vasemmalle.
– Se on nimenomaan sosiaalidemokraattista politiikkaa, ja se nähdään tälläkin hetkellä teidän omasta vaihtoehtobudjetistanne, jonka te esittelitte, hän sivalsi.
Keskustan Tuomas Kettunen huomautti, että Suomi menee päin seinää, mutta vieläkään hallitukselta ei ole löytynyt nöyryyttä tosiasioiden tunnustamiseen.
– Etenkin valtiovarainministerin ylimielisyyskäyrä menee katosta läpi tänäänkin. Silmiinpistävintä kuitenkin oli eilen pääministerin poissaolo, mutta ei näytä häntä täällä tänäänkään näkyvän. Tiedetään, että pääministeri on eteläisessä Afrikassa.
Kettusen mukaan Orpolla meni kaukomatkailu nyt Suomen tulevaisuuden edelle.
– Pitäisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, hän opasti.
SDP:n Matias Mäkynen näki, että hallituksen talouspolitiikka on ollut huonosti ajoitettua, ja myös kasvutoimet näyttävät epäonnistuvan. Hallitus kiihdytti Mäkysen mukaan laskusuhdannetta leikkauksilla, eikä reagoinut rakennusalan kriisiin.
– Ja nyt se kriisi on laajentunut myös muille sektoreille, ja työllisyystilanne on historiallisen heikko. Peritte Marinin hallitukselta ennätystyöllisyyden, ja nyt olette saaneet aikaan ennätystyöttömyyden. Se on jo melkoinen saavutus.
Nyt hallitus yrittää Mäkysen mukaan vastata tilanteeseen niin sanotuilla kasvutoimilla, joille ei löydy tukea tutkimuksista, eikä löytynyt aikaisemmin myöskään valtiovarainministeriöstä, kunnes jokin käänsi virkamiesten kannan.
Purra katsoi Mäkysen kyseenalaistavan valtiovarainministeriön virkamiesten osaamisen ja ammattitaidon.
– Teidän ryhmästänne jatkuvasti esitetään, että valtiovarainministeriössä virkamiehet tekevät jotenkin puolueellisia tai poliittisia päätöksiä. Minä seison minun virkamiesteni takana ja luotan kyllä heihin. Poliittiset päätökset tehdään tietenkin poliittisesti hallituksessa.
Purra sanoi toivoneensa, että edellinen hallitus olisi edes talouden lähtiessä nousuun onnistunut tekemään muutaman pienen säästön, mutta se peruutti jokaisesta.
– Ja se on tämän hallituksen edessä. Me olemme joutuneet tekemään niitä toimia teidänkin edestä, hän napautti.
Keskustan Petri Honkonen kertasi Orpon hallituksen ohjelman keskeiset tavoitteet julkiselle taloudelle.
– Velkasuhde piti vakauttaa tämän vaalikauden aikana — ei toteudu. Alijäämän piti olla korkeintaan yksi prosentti — ei toteudu. Piti saada 100 000 uutta työllistä — ei toteudu.
Honkosen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen ohjelmalta ja työltä on pudonnut pohja pois.
– Kun tämä kerran on lopputulema työstänne ja hallituksenne työstä, niin mikä on johtopäätöksenne? Olisiko nyt johtopäätösten aika, ja jos on, niin minkälaisia johtopäätöksiä mielestänne hallituksen nyt tulisi tehdä tästä merkittävästä talouspolitiikan epäonnistumisesta, joka on Suomelle vakava paikka?
Purra huomautti Honkosen ehdottaneen vastikään pääministerin eroakin.
– Mutta nyt ette ollut ihan niin suorasanainen.
Purra myönsi tulokset niin huonoiksi kuin Honkonen luettelikin.
– Kerta kerran jälkeen valtiovarainministeriössä ja muuallakin Suomessa on jouduttu todistamaan sitä, että meidän lukumme ovat entisestään heikentyneet.
Näin on Purran mukaan tapahtunut monessa muussakin maassa.
– Esimerkiksi Saksassa ja jopa Ruotsissa tällä hetkellä kärvistellään esimerkiksi työllisyyden kanssa, ja tämä on juurikin totta, hän totesi.