Keskusta jäi yksin etelän suurten raidehankkeiden hautaamisajatuksen kanssa – Markus Lohi: "Ei ole näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa varaa"
Keskusta ei saa muista keskeisistä eduskuntapuolueista tukea ajatukselle Etelä-Suomen suurten raidehankkeiden hautaamiseksi. SDP, perussuomalaiset, kokoomus ja vihreät ovat valmiita jatkamaan hankkeiden edistämistä myös ensi vaalikaudella, puolueiden johtopaikoilta kerrotaan STT:lle.
Tällä vaalikaudella on perustettu kolme hankeyhtiötä, jotka edistävät uusia raideyhteyksiä Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen. Turun tunnin junan, Suomiradan ja Itäradan on alustavasti arvioitu nielevän yhteensä jopa 10 miljardia euroa.
Keskustan linjaus sisältyi tammikuun lopulla julkaistuun vaaliohjelmaan. Puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) perustelee asiaa valtiontalouden tilalla.
– Meillä ei ole näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa varaa laittaa näihin hankkeisiin yhteiskunnan rahaa. Ilman niitä ne eivät toteudu, hän sanoo.
Hankkeita kritisoitiin viime kuussa, kun kahden ministeriön selvitys ruoti niiden hyötyjä korkeisiin kustannuksiin nähden. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen luonnehti uusia linjoja taloudellisesti kannattamattomiksi.
Yksityiset rahoittajat ovat olleet kiinnostuneita hankkeista, mutta valtiovarainministeriön mukaan niiden edellyttämät takaukset jättäisivät riskit kustannusten noususta valtiolle.
Nykyhallitusta velkaantumisesta syyttäneet kokoomus ja perussuomalaiset eivät kuitenkaan laittaisi hankkeita jäihin. Kokoomuksen Antti Häkkänen korostaa raidehankkeita investointeina.
– Ensi vaalikauden talouspolitiikka tiivistyy siihen, että samaan aikaan pitää painaa jarrua ja kaasua. Joudumme tekemään säästöjä vähemmän tärkeisiin menoihin, mutta samaan aikaan pitää tehdä toimia, jotka vauhdittavat kasvua, hän sanoo.
Perussuomalaisten Ville Tavio arvioi, että hankkeita ei toteuteta yhtä aikaa. Hän kuitenkin pitää ymmärrettävänä, että ratoja halutaan uusia ruuhka-Suomessa.
Pisimmällä suunnittelussa on Tavion kotikaupunkiin Turkuun suuntautuva hanke. Sen ratasuunnitelman odotetaan valmistuvan myöhemmin tänä vuonna. Hankkeen toteutus voisi olla päätettävänä seuraavan hallituksen aikana.
Savolainen Häkkänen ja tamperelainen Iiris Suomela (vihr.) perustelevat hankkeita niiden merkityksellä useissa maakunnissa. Suomela korostaa, että ennen päätöstä pitää vielä arvioida, onko ratkaisu toimiva luonnon ja alueiden näkökulmasta.
– Jatkotyössä voi käydä ilmi, ettei näitä oikaisuja voi toteuttaa annettujen kriteerien puitteissa. Ei voi olla niin, että kannat on lyöty lukkoon ennen kuin selvitystyö ja tarkemmat ehdotukset valmistuvat.
Keskusta perustelee avaustaan sillä, että puolue keskittyisi ennemmin maanteiden ja raiteiden nykyisen korjausvelan paikkaamiseen. SDP:n Antti Lindtman ei kuitenkaan näe uusien hankkeiden ja nykyisen verkoston välillä vastakkainasettelua.
– Hankeyhtiöiden perustaminen oli tämän hallituksen yhteinen linjaus, josta haluamme pitää kiinni. Suunnittelua ei voi veivata edestakaisin neljän vuoden välein, Lindtman sanoo.
Viime syyskuussa Väylävirasto arvioi, että Suomen tie- ja rataverkossa on yhteensä 2,8 miljardin euron korjausvelka. Tästä hieman yli puolet, noin 1,5 miljardia, kohdistuu maanteihin. Lindtman mainitsee, että korjausvelkaa on vähennetty tällä vaalikaudella miljardin verran ja että vastaava panostus pitää uusia ensi kaudella.
Väyläviraston seurannan mukaan korjausvelka ei ole kuitenkaan pienentynyt tällä vuosikymmenellä. Muiden asioiden tavoin tiet ja raiteet rapistuvat kaiken aikaa. Viime vaalikaudella korjausvelka kasvoi.
Korjausvelan hoitoa puolueet lupaavat vaalien alla yksissä tuumin. Summiin kukaan muu kuin Lindtman ei kuitenkaan ota kantaa. Suomelan mukaan teiden korjauksia pitää asettaa tärkeysjärjestykseen.
– Tarkka rahamäärä käydään läpi hallitusneuvotteluissa, kun tiedetään, kuinka paljon inflaatio on nostanut tiestön ylläpidon kustannuksia, sanoo puolestaan Häkkänen.
STT kysyi puolueilta kantaa myös valtion kustantamiin maakuntalentoihin.
Valtio on tällä vaalikaudella tukenut lentoliikennettä Helsingistä Jyväskylään, Joensuuhun, Kokkolaan, Kajaaniin ja Tornioon. Nykyinen sopimuskausi on voimassa heinäkuun loppuun. Sen jälkeen alkavan optiokauden kanssa lentoihin on varattu yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Lisäksi aiempaa ostoliikennettä Poriin ja Savonlinnaan on tuettu yksittäisillä miljoonilla.
Koronapandemian aikana aloitettua tukea on perusteltu kansainvälisellä vaihtoyhteydellä sekä esimerkiksi liike-elämän ja korkeakoulujen tarpeilla.
Viidestä puolueesta vain vihreät suoraan kyseenalaistaa kaupallisesti kannattamattomien reittien tukemisen. Vihreiden Suomela pitää summia suurina muuhun joukkoliikenteeseen verrattuna.
– Lentoliikenteen tuet ovat pahimmillaan yltäneet jopa satoihin euroihin per matkustaja, kun matkustajia on ollut vähän. Lentoliikenteen tukia on vähintään kohtuullistettava, Suomela sanoo.
Muut puolueet laajasti puolustavat lentojen tukemista, vaikka Lindtmanin mukaan reitit pitää saada taloudellisesti kannattaviksi. Rahoitusta perustellaan alueiden yritystoiminnalla ja saavutettavuudella.
– Maakuntakenttien ylläpidolla on nähdäkseni myös huoltovarmuusfunktio, että Suomessa olisi lentokenttiä hyvässä kunnossa eri puolilla maata, perussuomalaisten Tavio sanoo.
Myös keskusta puolustaa lentoreittejä. Lohen mukaan kaikissa maakuntakeskuksissa pitää kyetä harjoittamaan kansainvälistä liiketoimintaa, jolle nopeat yhteydet maailmalle ovat tärkeitä.
– Jos ajattelemme kokonaisuutta, nämä rahat ovat hyvin pieniä rahoja. Puhumme miljoonista, emme miljardeista, kuten joissakin liikennehankkeissa, Lohi sanoo.