Suomi siirtää kehitysyhteistyön painopisteen kahdenvälisistä maaohjelmista kotimaisille kansalaisjärjestöille

Suomen kehitysyhteistyön painopiste siirretään valtioiden kahdenvälisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Asia selviää hallituksen tänään julkistamasta kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta.

Kotimaisten järjestöjen mahdollisuuksia hankkia kansainvälistä rahoitusta esimerkiksi EU:lta ja YK:lta sekä monitoimijahankkeisiin osallistumista vahvistetaan.

Jatkossa kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen.

– Suomen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen, mikä on keskeistä myös väestönkasvun hallinnassa, sekä koulutus ja ilmastotoimet.

Selonteossa mainitaan, että poliittisessa päätöksenteossa on entistä laaja-alaisemmin huomioitava teknologiseen kehitykseen liittyvää geopolitiikkaa, turvallisuusuhkia ja ihmisoikeuskysymyksiä.

Tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen. Lisäksi pyrkimyksenä on vahvistaa kehittyvien maiden omaa rahoitusta.

Koska kehitysyhteistyötä tehdään rajallisin määrärahoin, perinteisiä kahdenvälisiä kehitysyhteistyön maaohjelmia ei voi olla monta. Se sijaan kauppasuhteita on mahdollista rakentaa useampien maiden kanssa.

Selonteossa huomautetaan, että valtioiden tilanteet ovat erilaisia ja ne voivat muuttua esimerkiksi sodan, vallankaappauksen tai muun syyn vuoksi. Tällaisissa tilanteissa suhteita ja kehitysyhteistyötä on kyettävä arvioimaan uudelleen.

Selonteossa kuitenkin linjataan, että kehitysyhteistyörahoituksen taso sopeutetaan Suomen taloustilanteen mukaisesti. Suomi on ollut historiallisesti sitoutunut YK:n suosittelemaan kehitysrahoituksen 0,7 prosentin bruttokansantulo-tasoon, vaikka tavoitetta ei ole saavutettu.

– Vallitsevassa taloustilanteessa kehitysyhteistyöhön kuitenkin kohdistuu hallituskaudella säästöjä, jotka toteutetaan asteittain ottaen huomioon tehdyt sitoumukset.

Jatkossa rahallisesti Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa on Ukraina. Tuessa otetaan huomioon Ukrainan oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen ja korruption torjunta.

Ukrainan tukemiseen osallistuvat valtionhallinnon ohella elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja muut sidosryhmät.

Suomen kansallisessa Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmassa linjataan tarkemmin Ukrainan tukemisesta. Suunnitelman ensimmäinen osa julkaistiin joulukuussa ja toinen osa laaditaan kuluvan vuoden aikana.

– Siinä käsitellään laajemmin Suomen valtionhallinnon ja eri sidosryhmien osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen sekä Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttöä Ukrainassa.