Suomi pyydystää isoja kaloja arktiselta alueelta
Euroopan unioni on paininut viime vuodet tiukasti etelän ja idän kriisien kimpussa. Siinä ohessa Suomi on yrittänyt siirtää huomiota myös pohjoiseen ulottuvuuteen.
Keskiviikkona korjattiin lobbauksen satoa, kun EU:n komissio julkisti poliittiset linjauksensa arktisen alueen kehittämiseksi.
Suomen tavoitteita on kuultu siinä mielessä, että komissio lupaa tukea arktisen alueen investointeja kuten teknologiahankkeita ja parempia liikenneyhteyksiä.
Konkreettisia hankkeita ei tiedonannossa mainita.
Suomi on pitänyt esillä muun muassa Koillisväylän merikaapelihanketta, jossa rakennettaisiin nopean tietoliikenteen valokuitukaapeli Aasian ja Euroopan välille.
Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan, onko hankkeelle edellytyksiä. Tavoitteena on saada kaapeli kulkemaan Suomen kautta Itämerelle.
Pohjois-Suomessa on elätelty toiveita myös Jäämerelle vievästä rautatiestä, mutta tällä hetkellä sen rakentamista ei pidetä kannattavana.
– Tässä on arkipäivän realismi mukana. Ihan sellaista ei voi tehdä, että laitetaan miljardihankkeita vain odottelemaan, että tulisiko niitä joku käyttämään, sanoo ylijohtaja Mikael Nyberg liikenneministeriöstä.
Arktisella alueella on paljon potentiaalia, mutta siihen on vaikea päästä käsiksi.
Alueen luonnonvarojen, kuten mineraalien ja öljy- ja kaasuesiintymien, hyödyntäminen on vaikeaa ja kallista. Ympäristöherkkyys tuo omat haasteensa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan ”arktinen hype” on haihtunut muun muassa energian hinnanlaskun takia.
Myös Koillisväylän odotettua hitaampi avautuminen on laskenut odotuksia.
– Hype on ohi, mutta tietysti tämä aika pitää käyttää siihen, että pystytään tunnistamaan tulevien vuosikymmenien tärkeimmät hankkeet ja pyritään niitä määrätietoisesti ajamaan.
Häkämies näkee arktisella alueella paljon mahdollisuuksia muun muassa tietoliikennealalla sekä merenkulussa kuten energiankuljetuksissa ja jäänmurtamisessa.
– Siinä on suomalaisella insinööri- ja suunnitteluosaamisella paikkansa.
Kaapeliyhteys Pohjois-Kalotista Koillisväylää pitkin Kiinaan, Japaniin ja Koreaan näyttää hyvältä, konkreettiselta mahdollisuudelta.
Olli Rehn
Yksittäisenä hankkeena Häkämies mainitsee Koillisväylän merikaapeliyhteyden, jota myös elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) nostaa esiin.
– Kaapeliyhteys Pohjois-Kalotista Koillisväylää pitkin Kiinaan, Japaniin ja Koreaan näyttää hyvältä, konkreettiselta mahdollisuudelta, Rehn sanoo tiedotteessa.
Rehnin mukaan hankkeelle voisi hakea rahoitusta EU:n riskirahastosta, joka on perustettu komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) vetämän investointiohjelman yhteyteen.
Kaapelihankkeen puuhamiehenä toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka on rampannut viime aikoina aktiivisesti Brysselissä.
Liikenneministeriö on nimittänyt hänet selvittämään hankkeen edellytyksiä.
Lipponen on puhunut pohjoisesta ulottuvuudesta vuosikaudet. Hän oli käynnistämässä kyseistä politiikkaa 1997 yhdessä EU:n komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa.
Keskiviikkona Lipponen pääsi alustamaan lempiaiheestaan komissaarien kokoukseen, jossa arktinen yhteistyö oli esillä.
– (Koillisväylän merikaapeli) on paljon ajankohtaisempi asia kuin esimerkiksi Jäämeren rata, hän sanoi kokouksen jälkeen.
– Kun on kyse näin isoista kaloista, niitä kannattaa lähteä kärsivällisesti pyydystämään.