Voisiko sotadrooneja harhailla Suomeen? "Kun volyymit lisääntyvät, kasvaa vahinkojenkin määrä"
Suomen Puolustusvoimilla on tietoa Suomen lähialueille suunnatuista drooni-iskuista, mutta sitä, kuinka paljon ja mistä tieto tulee, ei kerrota julkisuuteen.
Näin sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio STT:lle.
– Totta kai (iskuja) seurataan ja valvontaa tehostetaan tarvittavalla tavalla varsinkin silloin, kun tällaiset hyökkäykset ovat käynnissä, Kankkio kertoi keskiviikkona.
Ukraina on tehnyt tällä viikolla iskuja Suomen lähialueille Venäjällä.
Keskiviikkona Venäjällä Laukaansuun satamassa Suomenlahden rannalla sammutettiin tulipaloa, joka aiheutui Ukrainan ilmahyökkäyksestä. Öljysatama sijaitsee noin sadan kilometrin päässä Pietarista ja lähellä Viroa. Lisäksi Ukraina kertoi iskeneensä Viipurin telakalla valmisteilla olleeseen sotilasjäänmurtajaan.
Maanantaina uutisoitiin Ukrainan hyökänneen Koiviston öljysatamaan Suomenlahden rannalla lähellä Suomen rajaa. Iskun sytyttämästä tulipalosta aiheutunutta savua saattoi kulkeutua keskiviikkona myös Itä-Suomeen.
Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun erikoistutkija Karri Saarnio arvioi, ettei savu Venäjältä Suomeen kantautuessaan todennäköisesti aiheuttaisi suomalaisille vaaraa.
Drooneja on osunut myös Baltian maihin. Kaikkien droonien alkuperä ei ollut tiedossa keskiviikkona iltapäivällä, mutta esimerkiksi Latvian yleisradioyhtiö LSM uutisoi maan presidentin kertoneen, että maahan pudonnut drooni oli ukrainalainen.
Kankkion mukaan Suomi on ottanut toiminnassaan huomioon sen, että drooneja voisi harhailla myös Suomeen. Hän ei kuitenkaan kerro, miten.
– Kun drooneja ammutaan ja on gps-häirintää ja vastaavaa, niin kyllähän se lisää sitä mahdollisuutta, että droonit menevät väärään paikkaan. Yleensä droonit reagoivat gps-häirintään niin, että ne alkavat pyöriä ympyrää. Eivät ne kovin kauas kohteestaan tavallisesti eksy. Mutta kun volyymit lisääntyvät, kasvaa vahinkojenkin määrä.
Kankkion mukaan vaikuttaa siltä, että iskut Suomen lähialueille ovat uusi trendi Ukrainan hyökkäyksessä.
– Näissä hyökkäyksissä on uutta se, että drooneja tulee todella paljon. Ilmeisesti Ukrainassa on saatu massatuotanto toimimaan, ja senkin vuoksi osa (drooneista) pääsee läpi, kun niitä on runsaasti yhtä aikaa.
Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa, kommentoi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) STT:lle Suomen lähialueille ulottuneita droonihyökkäyksiä keskiviikkona.
Häkkäsen mukaan Suomi seuraa lähialueiden tilannetta muttei ole mitenkään osallinen tapahtumiin. Hänen mukaansa Suomella on hyvä valmius tällaisiin tilanteisiin ja Suomi on myös hyvä ennakoimaan niitä.
Häkkänen huomautti, että toimintansa kehittämistä jatkava Ukraina osoittaa koko ajan parempaa kaukovaikuttamiskykyä.