Suomi jää niukasti EU:n kärkikymmeniköstä pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenten määrässä

Suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on naisia Suomessa 11. eniten, kertoo Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamarin vertailussa ovat mukana EU- ja ETA-maat.

Viime vuonna naisten osuus kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä nousi kahdella prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin, joka oli Keskuskauppakamarin mukaan uusi ennätys.

Suomen sijoitus kansainvälisessä hallitusvertailussa on kuitenkin pudonnut hiljalleen, ja Suomi putosi kärkikymmeniköstä vuonna 2024. Ennätyslukemasta huolimatta Suomi ei päässyt kymmenen kärkeen viime vuonnakaan.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on kasvanut selvästi nopeammin kuin naisten osuus hallitusten puheenjohtajista. Keskuskauppakamarin mukaan viime vuonna nainen oli hallituksen puheenjohtajana 14 suomalaisessa pörssiyhtiössä eli 11 prosentissa kaikista pörssiyhtiöistä.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä nousi viime vuonna uutena ennätyksenä 31 prosenttiin.

– Vertailu osoittaa, että hallituskiintiöt eivät ole pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämisessä. Moni hallitusvertailussa kärkeen sijoittuneista maista ei edelleenkään sijoitu kovinkaan korkealle johtoryhmävertailussa, sanoi Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala tiedotteessa.

Uusista hallitusnimityksistä naisten osuus oli viime vuonna 49 prosenttia. Keskeinen syy tähän on varautuminen niin sanotun kiintiödirektiivin 40 prosentin kiintiötavoitteeseen.

Direktiivi koskee pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamista. Direktiivin mukaan hallituksen jäsenistä 40 prosenttia on oltava aliedustettua sukupuolta, eli tässä tapauksessa naisia. Tavoite on saavutettava kesäkuun loppuun mennessä.

Viime vuonna 98 prosentilla suomalaisista pörssiyhtiöistä oli hallituksessaan naisia ja miehiä. Vain kahdella pörssiyhtiöllä oli pelkästään miesjäsenistä koostuva hallitus. Kumpikin näistä oli markkina-arvoltaan pieni yhtiö.