Suomi arvioi tarkkaan alustavan sovun EU:n oikeusvaltiomekanismista ennen sen hyväksymistä, sanoo eurooppaministeri Tuppurainen
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) toivottaa tervetulleeksi alustavan sovun Euroopan unionin oikeusvaltiomekanismin yksityiskohdista. Hän kuitenkin korostaa, että Suomi aikoo arvioida sovun sisällön tarkkaan ennen sen hyväksymistä.
Tuppuraisen mukaan Suomen näkökulmasta oikeusvaltiomekanismi ei voi jäädä vain korulauseeksi, vaan sen on toimittava myös käytännössä.
– Alustavasti voi sanoa, että näyttää hyvältä. On tärkeää, että tämä on käytännössä toimiva ja että kaikki mekanismia koskevat päätökset tehdään määräenemmistöllä. Suomen tavoite on ollut koko ajan, että tätä ei käytettäisi yksimielisyydellä ja näin tämä näyttää nyt olevan, Tuppurainen kommentoi STT:lle.
Oikeusvaltiomekanismissa on kyse siitä, että EU:n rahankäyttö kytketään aiempaa tiiviimmin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Viime viikkoina mekanismin yksityiskohdista on neuvoteltu EU:n instituutioiden kesken, ja alustava sopu asiasta saavutettiin tänään.
Sopu vaatii vielä EU-parlamentin sekä jäsenmaita edustavan neuvoston hyväksynnän.
Oikeusvaltiomekanismia on valmisteltu EU:ssa pitkään. Nyt neuvottelujen lähtökohtana oli puheenjohtajamaa Saksan syyskuun lopulla tekemä kompromissiesitys, joka perustui EU-maiden johtajien heinäkuun huippukokouksessa saavutettuun rahasopuun.
Tiukan oikeusvaltiomekanismin ystäville Saksan kompromissiehdotus oli pettymys, sillä sen katsottiin vesittävän mekanismin toimivuutta. Ehdotuksessa ei esimerkiksi huomioitu ennaltaehkäisevää näkökulmaa. Suomikaan ei hyväksynyt Saksan kompromissiehdotusta aiemmin syksyllä.
Tuppurainen kiittelee nyt sitä, että parlamentin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen sovussa on mukana oikeusvaltiomekanismin laaja soveltamisala sekä ennaltaehkäisevä näkökulma. Ennaltaehkäisyn ansiosta rahankäyttöön voidaan puuttua jo siinä vaiheessa, jos jäsenmaassa havaitaan riski oikeusvaltiorikkomuksista.
Tuppurainen arvioi, että mekanismiin tuo tehokkuutta se, että sovussa on rajattu mekanismin käyttöprosessin mahdollista kestoa. Yksi asia, jota Suomi aikoo tutkia vielä hyvin tarkkaan, on niin kutsuttu hätäjarru. Hätäjarrulla tarkoitetaan sitä, että jäsenmaa voi viedä oikeusvaltiorikesyytöksen EU-maiden johtajien pöytään keskusteltavaksi.
– Tämän pitää tosiaan aina toimia määräenemmistöpäätöksellä, jotta yksittäinen maa ei pystyisi pysäyttämään välineen käyttöä.
Tuppurainen on tyytyväinen myös siihen, että sovussa suojataan lopullisia edunsaajia.
– Tavalliset kansalaisjärjestöt ja muut eivät tule kärsimään siitä, jos huonon hallinnon tai maan poliittisen johdon rikkeet johtaisivat siihen, että EU-rahoitusta jäädytettäisiin tai vedettäisiin pois. Nämä lopulliset edunsaajat olisi turvattu.