Suomessa vieraillut ympäristökomissaari: Metsien monimuotoisuutta pitää parantaa

Ympäristö

Suomessa vieraillut EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius kantaa huolta luonnon monimuotoisuudesta. Hän kuitenkin uskoo, että on löydettävissä tasapaino, jossa puuta riittää bioenergia-alan hankkeisiin ilman, että se johtaa metsien harvenemiseen.

Liettualainen Sinkevicius vieraili maanantaina ja tiistaina Suomessa tutustumassa suomalaiseen metsänhoitoon ja Lahteen, joka on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki.

Vierailun ajoitus oli osuva, sillä komissio on antamassa lähiaikoina metsästrategian, joka linjaa metsien käyttöön liittyviä periaatteita.

Euroopan unionilla ei ole varsinaista toimivaltaa metsien käyttöön, mutta tavoitteet ilmastopäästöjen vähentämisestä ja luonnon monimuotoisuudesta pitävät metsät tiiviisti EU:n agendalla.

–  On tärkeää nähdä paikan päällä asioita omin silmin ja puhua metsänomistajien, teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen kanssa tulevasta metsästrategiasta, Sinkevicius sanoi STT:lle Helsingissä, jossa hänen vierailunsa päättyi pääministeri Sanna Marinin (sd.) tapaamiseen.

Sinkevicius lupaa, että komission metsästrategia tuo alan kaipaamaa ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta.

–  Meidän selvä arviomme on, että metsät eivät ole EU:ssa tarpeeksi hyvässä kunnossa. Meidän pitää parantaa metsien monimuotoisuutta ja varmistaa metsien koko elinkaari. Taloudellinen toiminta metsissä voi jatkua, mutta siten, että monimuotoisuus säilyy ja metsät säilyttävän merkityksensä hiilivarastoina, Sinkevicius sanoo.

Hän arvioi, että irrottautumisessa öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista bioenergiaa tarvitaan siirtymäkauden ratkaisuksi.

–  Bioenergia on yksi tällaisista ratkaisuista, mutta se ei saa johtaa metsien määrän vähenemiseen. Uskon, että olemme tästä samaa mieltä metsäsektorin kanssa.

Metsillä on oma erityinen roolinsa myös EU:n yhteisen ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Niin sanotun Lulucf-asetuksen mukaan seuraavan viiden vuoden aikana metsien hiilinielun kokoa verrataan kauden 2000–2009 tietoihin.

Sinkevicius on samaa mieltä arvostelijoiden kanssa siitä, että järjestelmä on monimutkainen. Hän sanoo komission kuuntelevan eri osapuolia ennen kuin asiasta annetaan esitys tällä tietoa kesäkuussa.

Murroksessa kohti hiilineutraaliutta Suomi on yksi maista, jotka kamppailevat turpeen polton kanssa. Turvetta käytetään myös Baltian maissa, Irlannissa ja Ruotsissa, joista Suomessa ja Irlannissa käyttö on muita suurempaa.

–  Sanon erittäin avoimesti, että turpeella ei ole tulevaisuutta vuoden 2050 jälkeen, sen jälkeen kun olemme toteuttaneet EU:n ilmastotavoitteen, Sinkevicius sanoo.

EU-komissio kantaa hänen mukaansa huolta energiaturvealan toimijoista ja siirtymän taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista. Suomeen ollaan ohjaamassa sen takia merkittävä siivu muutoksen pehmentämiseen tarkoitetusta reilun siirtymän -rahastosta. Suomi saa rahastosta lähivuosina 424 miljoonaa euroa.

–  Meidän pitää auttaa siirtymässä niin teollisuutta kuin kotitalouksia. Suomen rahastosta saama summa on korkein Pohjoismaihin ja Baltiaan verrattuna.

EU-maiden yhteisenä tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Suomen tavoite on tätä selvästi kunnianhimoisempi, sillä tähtäimenä on hiilineutraalius vuonna 2035.

Liettualaisen Sinkeviciusin nousu ympäristöstä, meristä ja kalastuksesta vastaavaksi komissaariksi vuonna 2019 on siirtänyt EU:n huomiota Itämerelle.

Sinkevicius kertoo käynnistäneensä ”Meidän Itämeremme” -aloitteen, jossa valtioita on sitoutettu varmistamaan esimerkiksi kestävä kalastus ja maatalouden lannoitteiden käyttö kestävällä tavalla.

Hänen mukaansa on tärkeää, että myös maanviljelijät ovat mukana, ja että heille on kannusteita. Komissio on antamassa ensi viikolla toimintasuunnitelman ilman, meren ja maaperän nollapäästöiksi. Merten osalta erityisen tärkeää on Sinkeviciusin mukaan varmistaa, että saasteet pysäytetään rannikoilla, ennen mereen päätymistä.

–  Liettualaisille Itämeri on erittäin tärkeä, koska sen rannalle mennään joka kesä viettämään kesälomaa. Meillä on rantaa niin vähän, joten arvostamme joka ikistä sen metriä.