Suomen suot varastoivat valtavia määriä hiiltä, ja tutkimus havaitsi niiden pinta-alan kasvavan
Suomen soiden pinta-ala on kasvanut viime vuosisatojen aikana, paljastaa Helsingin yliopiston tutkimus.
Aiemmin on ajateltu, että Fennoskandiassa soiden laajuuskasvu on pysähtynyt tai merkittävästi hidastunut, kun turpeen muodostumiselle alttiit tasaiset alueet ovat jo soistuneet.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suot ovat laajentuneet ja mitä se merkitsee hiilinieluille ja luonnonmaisemille. Lisäksi tutkijat tarkastelivat metsäpalojen ja paikallisten olosuhteiden, kuten maaston pinnanmuotojen ja pohjamaan koostumuksen, vaikutusta soiden laajentumiseen.
– Tutkimuksemme haastaa aiemman oletuksen, että soiden laajuuskasvu olisi pysähtynyt tai hidastunut Fennoskandiassa. Päinvastoin laajuuskasvu on viimeisen 1500 vuoden aikana kiihtynyt, kuvailee bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Teemu Juselius-Rajamäki tiedotteessa.
– Vaikka tutkituilla hiekka-, sora- ja moreenimailla kasvu on maltillista verrattuna tasaisilla savimailla mitattuihin leviämisnopeuksiin, se tarkoittaa soiden jatkuvaa laajentumista keskimäärin noin senttimetrin vuodessa, jatkaa Juselius-Rajamäki.
Suot ovat merkittäviä hiiltä sitovia ja varastoivia ekosysteemejä, ja suopinta-alan kasvu voikin tulevaisuudessa lisätä merkittävästi turpeeseen sitoutuvan hiilen määrää. Toisaalta, mikäli uudet suoalueet ovat hyvin märkiä saravaltaisia suotyyppejä, voivat niiden metaanipäästöt olla aluksi suuria.
Tutkimus herättää kysymyksiä soiden ja metsien reuna-alueiden kehityksestä. Tutkimuksessa suoekosysteemit paljastuivat laajentumishaluisiksi, mikä on tärkeää huomioida suojelualueiden rajauksessa ja ennallistamissuunnitelmissa. Lisäksi tutkimus avaa mahdollisuuden ymmärtää uusien suoalueiden roolia tulevaisuuden hiilivarastoina ja metaanin lähteenä.
Aiheen ajankohtaisuus korostuu, kun huomioidaan kasvava kiinnostus Suomen soiden hiilivarantoja kohtaan. Suot ovat jääneet metsiin verrattuna vähemmälle huomiolle hiilikeskustelussa, vaikka ne ovat valtava hiilen varasto.
– On arvioitu, että pohjoiset suot voivat varastoida lisää hiiltä lähes 900 miljardia tonnia. Tämä tutkimus täyttää osaltaan tietojamme suoluonnosta ja tarjoaa arvokasta tietoa tulevaisuuden päätöksenteon tueksi, toteaa tutkimusta johtanut ympäristömuutoksen professori Atte Korhola tiedotteessa.