Suomen Pankki korottaa talousennustettaan – kasvu kiihtyi keväällä

”Kun kuluttajat pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen.”
Talous

Suomen Pankki korottaa talousennustettaan. Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Kasvu hidastuu kuitenkin 1,3 prosenttiin vuonna 2023.

Pankin mukaan kasvu on kiihtynyt selvästi huhti–kesäkuussa. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista, Suomen Pankki arvioi.

–  Taloudessa on positiivinen pohjavire, mutta riskejä on molempiin suuntiin, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiedotustilaisuudessa.

Pankki ennustaa, että Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. Tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii edelleen sen vaikutuksista.

Talous kasvaa lähiaikoina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla, sillä kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen, Obstbaum arvioi.

Hän varoittaa kuitenkin, että nopea kasvuvaihe jää tilapäiseksi. Pitkää nopean kasvun kautta ei hänen mukaansa ole näkyvissä.

Talouskasvun hidastuminen 1,3 prosenttiin vuonna 2023 heijastaa pidemmän aikavälin haasteita, johon kuuluvat väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu.

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan korkojen nousu ei ole näköpiirissä eikä edes horisontissa. Hän varoittaa kuitenkin kotitalouksia.

–  Korot tulevat jossakin vaiheessa nousemaan, Rehn muistutti tiedotustilaisuudessa.

Hän huomauttaa, että Suomen talous on jäänyt viimeisten 15 vuoden aikana pahasti jälkeen muista Pohjoismaista.

–  Taloutta uudistamalla menetykset muihin Pohjoismaihin nähden voidaan kuroa kiinni, ja talouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin täytyy parantaa, Rehn painottaa.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi, että talousluvut ovat parantuneet merkittävästi koronan aiheuttamasta kuopasta. Vertailukausi eli viime vuoden huhti- ja toukokuu oli erittäin heikko.

–  Jos katsotaan vuosimuutoksia, se voi antaa turhankin positiivisen kuvan, mutta kyllä siellä aidostikin ylöspäin mennään oikeastaan joka osa-alueella taloudessa, Kostiainen sanoo.

Työllisyysnäkymät ovat hänen mukaansa parantuneet, sillä esimerkiksi avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut lähes koronaa edeltävälle tasolle.

Palvelualat, kuten hotellit, ravintolat ja matkailu, työllistävät paljon. Kun niitä päästään avaamaan, se alkaa näkyä työllisten määrässä.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander pitää talouden lyhyen aikavälin yleiskuvaa suotuisana tällä hetkellä. Näkemys on jopa vahvistunut toukokuun puolivälistä, jolloin valtiovarainministeriö julkaisi talouskatsauksensa.

–  Silloin nähtiin, että talous tulee kääntymään elpymisvaiheeseen tämän vuoden loppupuolella, ja ripeä kasvu jatkuu ensi vuoden. Tämä sama kuva meillä edelleen on, Spolander kertoo.

Valtiovarainministeriö julkaisee päivitetyn ennusteensa torstaina.

Spolanderin mukaan perusnäkemys on, että ripeän kasvun vaihe liittyy koronaepidemian purkautumiseen. Patoutunutta kysyntää on paljon. Kotitaloudet ovat säästäneet voimakkaasti, ja säästöt purkautuvat kulutukseksi.

–  Erityisesti palvelusektori elpyy nopeasti loppuvuoden aikana ja ensi vuonna, Spolander sanoo.