Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja kannattaa lukion uudistamista

Lukiokoulutus on ehdottomasti uudistamisen tarpeessa, toteavat eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Ulla Parviainen (kesk.) ja puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.)

Kaksikko kommentoi Suomenmaalle opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälän maanantaina Ylelle kertomia näkemyksiä muun muassa ylioppilastutkinnosta luopumisesta.

Pitkälän mielestä tutkinto on este koko lukion kehittämiselle.

Sekä Puumala että Parviainen olisivat valmiita uudistamaan tutkintoa, mutta eivät suoralta kädeltä lopettaisi ylioppilaskirjoituksia.

– Näkisin perinteisesti, että tutkinto saa säilyä, mutta se pitää nykyaikaistaa, Parvainen kommentoi.

– Asia on laajempi kuin vain kyllä–ei, tai tykkään–en tykkää -kysymys, Puumala muotoilee.

– Me haluamme lukiosta valmistuville nuorille yleissivistystä, valmiuksia työelämään, opiskeluihin ja yleensä elämään. Jos ylioppilastutkinto määrittelee ensimmäisestä vuodesta asti lukiossa tapahtuvaa tekemistä, niin palveleeko se näitä listaamiani asioita, Puumala kysyy.

Tarvitaan soveltamisen osaamista. Knoppitiedon saa Googlesta, joka löytyy taskusta.

Tuomo Puumala

Ylioppilaskirjoitusten sijalle voisi tulla jonkinlainen päättötyö, Puumala pohtii.

– Tavallaan miniminigradu. Se voisi olla yleissivistystä ja opittua mittaava koe. Siinä pitäisi pystyä osoittamaan erikoistumista jollekin tietylle alalle. Opittua voi mitata koesarjalla, suullisella kokeella, mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon.

– Tämähän ei tarkoita sitä, ettei saisi enää valkolakkia. Joku päättötyö pitää tehdä, joka on vaatimustasolta nykyisen tutkinnon veroinen.

Tarpeet lukiouudistukselle lähtevät sekä jatko-opiskeluista että nykyajan työelämästä, Puumala ja Parviainen toteavat.

Heidän mukaansa joissakin lukioissa opetellaan vieläkin vanhanaikaisesti ulkoa asioita, jotka kokeen jälkeen tehokkaasti unohtuvat.

– Pänttäämistä ei kannata nykyisin mitata. Se kulttuuri on työelämälle vieras, Parviainen sanoo.

– Knoppitiedon saa Googlesta, joka löytyy taskusta, Puumala täydentää.

– Tietyt asiat on yleissivistävää osata edelleen ulkoa, muun muassa historian peruskysymykset, mutta entistä enemmän tarvitaan soveltamisen osaamista. Pitää nähdä asioiden vuorovaikutussuhteita.

Tutkinnon vastaavuus yliopistoon on olennaista, Puumala korostaa.

Lukioissa ollaan omien oppiaineiden sisällä, kun taas yliopistossa oppiainerajoja ei ole.

– Ylioppilaiden on päästävä mahdollisimman helposti seuraavaan vaiheeseen. Tällä hetkellä lukion ja pääsykokeiden välissä on selvä kuilu, hän toteaa.

– Jos ylioppilastutkinto korvaisi korkeakoulun pääsykokeen, pitää ammattikoulusta hakeville turvata tasapuoliset mahdollisuudet päästä sisään, Parviainen huomauttaa.

Otsikkoa muutettu 13.5. klo 14:39. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala ei esitä ylioppilaskirjoitusten korvaamista pienoisgradulla, vaikka pohtiikin tätä yhtenä vaihtoehtona ylioppilaskirjoitusten uudistamiseksi.