Sipilä: Syyriaan liittyvät Venäjä-pakotteet mahdollisia

Syyriaan liittyvien Venäjä-pakotteiden asettaminen on mahdollista, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Välittömiä päätöksiä asiassa ei ole kuitenkaan nähtävissä.

Sipilä sanoo presidentti Sauli Niinistön tavoin, että Suomi on valmis harkitsemaan Venäjä-pakotteiden lisäämistä.

Pääministeri ei kuitenkaan toistaiseksi pidä lisäpakotteita toimivana keinona.

Sipilä viittaa EU:n ulkoministerien äskettäiseen linjaukseen, jossa tuomitaan Venäjän toimet Syyriassa, muttei esitetä uusia Venäjän vastaisia pakotteita.

– Ulkoministerithän päätyivät alkuviikosta siihen, että se ei olisi nyt tässä hetkessä toimiva työkalu. Katsotaan nyt, nouseeko se tuolla kokouksessa esille. Uskon, että ei nouse, Sipilä sanoi saapuessaan EU-johtajien huippukokoukseen Brysseliin.

Britannia, Saksa ja Ranska ovat pitäneet lisäpakotteiden mahdollisuutta esillä.

Saksan ja Ranskan johtajat puhuivat pakoteuhasta avoimesti tavattuaan Venäjän ja Ukrainan johtoa huippukokouksen alla.

Myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk nosti pakotekortin esiin.

– EU:n on pidettävä kaikki vaihtoehdot auki, mukaan lukien pakotteet, jos rikokset jatkuvat. On hyvin vaikeaa ellei mahdotonta olla viittaamatta tässä (Venäjä-keskustelussa) siviileihin ja sairaaloihin kohdistuviin iskuihin, hän sanoi.

Diplomaattilähteet kertovat STT:lle, että kokouksesta ei ole tiedossa päätöksiä uusista Venäjä-pakotteista eikä edes suoria viittauksia niihin.

Kokousluonnos on kuitenkin muotoiltu siten, että se voidaan tulkita uhaksi Venäjän suuntaan.

– Jos nykyiset julmuudet jatkuvat, EU harkitsee kaikkia vaihtoehtoja, mukaan lukien uusia rajoittavia toimia, jotka kohdistuvat (Syyrian) hallintoa tukeviin yksilöihin ja yhteisöihin, luonnoksessa todetaan.

EU-lähteen mukaan Venäjää kohtaan halutaan pitää uhkaa yllä, vaikka varsinaisen pakotepäätöksen vaatimaa yksimielisyyttä ei ole näköpiirissä.

Vastaavia uhkauksia nähtiin useaan otteeseen myös ennen kuin Ukrainaa koskevista Venäjä-pakotteista päästiin sopuun.

EU-johtajien on tarkoitus keskustella illan aikana myös yleisemmin Venäjä-suhteista.

Esiin odotetaan nousevan muun muassa jäsenmaiden välejä hiertävä Nord Stream 2 -kaasuputkihanke, jota kaavaillaan Venäjän ja Saksan välille.

Sipilän mukaan Venäjän viimeaikaiset toimet eivät ole muuttaneet Suomen linjaa asiassa. Toisin kuin moni muu EU-maa, Suomi ei pidä hanketta turvallisuuspoliittisena kysymyksenä.

– Euroopan unionin näkökulmasta totta kai on pohdittava, onko se energiaunionin periaatteiden ja politiikan mukaista. Kotimaassa se on meille ympäristölupakysymys.

Hanketta on pidetty EU:n energiapolitiikan vastaisena, sillä EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä kaasusta.

– En usko, että sitä kovin laajasti tänään tässä pöydässä käydään läpi, Sipilä sanoo.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 17:21.