Sipilä sivalsi perussuomalaisia eduskunnassa: "Kyllä kansanedustajien pitää osata selittää toreilla, mikä on oikeusvaltioperiaate"

Kansanedustajat jakoivat keskiviikkona eduskunnassa Suomen hallitukselle kiitoksia EU:n puheenjohtajuuskauden hoitamisesta.

Keskustelua käytiin pääministeri Sanna Marinin (sd.) eduskunnalle antaman ilmoituksen jälkeen.

Suomen kehuttiin hoitaneen vastuunsa hyvin. Esiin nousi etenkin oikeusvaltioperiaatteen edistäminen.

Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen sanoi, että Suomi on saanut oikeusvaltioperiaatteen edistämisestä kiitosta myös muilta EU-mailta.

Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan Suomi sai toiminnallaan aikaan laajan keskustelun tärkeästä perusperiaatteesta koko Euroopassa.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen herätti kuitenkin eduskunnassa myös huolta, sillä nykyinen komissio ei ole sitä siinä määrin huomioinut, mitä Suomessa oltaisiin toivottu.

Kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.) pelkäsi puheenvuorossaan, että koko oikeusvaltioperiaate olisi vesittymässä. Häntä huolettivat myös EU:n rahoituskehysneuvotteluissa maatalouteen kaavaillut leikkaukset.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan vesittymisestä ei kuitenkaan voida vielä puhua. Suomi pyrkii hänen mukaansa vaikuttamaan EU:ssa siihen, että oikeusvaltioperiaate saisi näkyvämmän roolin.

Marin puolestaan vakuutti, että Suomelle tärkeän maatalouden eteen tehdään EU:ssa kaikki mahdollinen.

Perussuomalaisten mielestä oikeusvaltioperiaatteen hehkuttaminen on ongelmallista, koska se ei vaikuta suomalaisten arkeen konkreettisesti.

Kansanedustaja Ville Tavion (ps.) mukaan Suomi ei olisi saanut suututtaa ”veljeskielikansamme” Unkarin edustajia. Leena Meri (ps.) puolestaan huolehti siitä, etteivät kansalaiset – ja myöskään kansanedustajat – kunnolla ymmärrä, mikä koko oikeusvaltioperiaate on.

Juha Sipilä vastasi Merelle, että kansanedustajan täytyy osata kertoa torilla kansalaisille, mikä on oikeusvaltioperiaate.

Opposition edustajat pyrkivät mitätöimään myös muita puheenjohtajuuskauden saavutuksia.

Perussuomalaisten Kaisa Juuso totesi, että odotuksia oli paljon, mutta tuloksia vähän.

– Suomen tavoitteissa ei ollut yhtä selkeää viestiä, josta Suomi muistettaisiin, hän summasi.

Myös kristillisdemokraattien Sari Essayah luonnehti Suomen tyyliä eleettömäksi ja pragmaattiseksi. Ongelma oli hänen mielestään se, ettei puheenjohtajuuskaudesta jäänyt mitään mieleen.

KeskustanJouni Ovaska huomautti arvostelijoille, että harva muistaa jälkikäteen, mitä muut EU-maat ovat muutama vuosi sitten puheenjohtajakausillaan edistäneet.

Ovaskan mukaan toimintaa EU:ssa pitää katsoa pidemmällä perspektiivillä. Hänen mielestään Suomen toimet ilmastonmuutoksen torjunnan ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen saralla ovat sellaisia, jotka muistetaan vielä viiden tai kymmenenkin vuoden päästä.

Samansuuntaisen kommentin esitti muun muassa vihreiden Satu Hassi.

Keskustan Hannu Hoskonen tiivisti monen ajatukset keskustelun loppupuolella ihmettelemällä, miksi puheenjohtajuuskautta arvostellaan nyt, sillä kaikki sen tavoitteet oli Suomessa asetettu parlamentaarisesti.

– Ammumme itseämme jalkaan kahdella pyssyllä, jos haukumme omia tekojamme, hän sanoi.